Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Internetin työmarkkinat kasvavat kehitysmaissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 25.9.2012

Internetin työmarkkinat kasvavat kehitysmaissa

Nettityö tarjoaa yhä useammalle bangladeshilaiselle mahdollisuuden työskennellä vapaasti.

Moni tienaa paikallista palkkatasoa paremmin, toiset tykkäävät tehdä töitä itsenäisesti ja joillekuille nettityö on välivaihe ennen vakinaisen työn saamista. Haasteena on nousta arvoketjussa ylöspäin kohti parempia ansioita ja kehittää omia netin kautta myytäviä tuotteita.

Tyypillisiä verkon kautta ostettavia ja myytäviä palveluja ovat ohjelmointi, verkkosivujen toteutus, graafinen suunnittelu ja artikkelien kirjoittaminen.

Palveluja ostetaan tai myydään netin kauppapaikoissa, esimerkiksi oDesk.com, freelancer.com ja elance.com.

Nettityö, Bangladesh. Munir Hasan kannustaa nettityöntekijöitä kehittämään uusia taitoja, jotta he voisivat päästä paremmille ansioille. Kuva: Olli Moilanen Munir Hasan kannustaa nettityöntekijöitä kehittämään uusia taitoja, jotta he voisivat päästä paremmille ansioille. Kuva: Olli Moilanen

Bangladeshissa noin 20 000 työllistää itsensä verkon kautta, sanoo nettifreelancereiden asiaa ajavan Bangladesh Open Source Network -järjestön pääsihteeri Munir Hasan. Heistä noin 8 000 tekee sitä säännöllisesti.

"Arvioin, että verkon kautta työllistyminen tuo maahan tänä vuonna 40–45 miljoonaa dollaria [noin 32–36 miljoonaa euroa]", Hasan sanoo.

Se on vielä vähän verrattuna vaikkapa ulkomailla työskentelevien bangladeshilaisten kotimaahansa lähettämään rahamäärään, joka nousi viime vuonna yli 12 miljardiin dollariin.

Ylivoimaisesti suurin bangladeshilaisten tarjoama palvelu on hakukoneoptimointi. Lisäksi Bangladeshista ostetaan verkkosivujen rakentamista ja manuaalista datan syöttämistä.

Verkkotyö hurjassa kasvussa

Palveluja ostaville yrityksille verkko on suuri markkinapaikka, jossa voi optimoida hankintojen kustannusrakenteen ja laadun. Usein tämä tarkoittaa sitä, että työtä voi ostaa yhä halvemmalla ja helpommin pienissä paloissa eri puolilta maailmaa.

Netin suurimman verkkotyön kauppapaikan oDeskin vastikään teettämän kyselytutkimuksen mukaan valtaosa verkkotyötä ostavista yrityksistä on lähtenyt verkkoon tosissaan. Jopa 76 prosenttia vastasi tehneensä pitkän aikavälin strategisen päätöksen ostaa työtä verkosta.

Lisäksi 87 prosenttia vastaajista arvioi, että verkosta työn ostaminen on pian ”normaalia bisnestä”.

Verkon kautta tehdyt työtunnit ovat nousseet viime vuosina eksponentiaalisesti ja oDesk arvioi, että verkkotyö nousee vuonna 2012 maailmanlaajuisesti jo miljardin dollarin arvoiseksi liiketoiminnaksi.

Yksi syy nopeaan kasvuun on yksinkertaisesti se, että nettiyhteydet ovat tulleet yhä useamman ulottuville kehitysmaissa, joten työvoimaa on runsaasti tarjolla.

Mutta mitä tämä kaikki tarjoaa köyhille maille kuten Bangladeshille?

"Bangladesh on vielä arvoketjun alapäässä", Munir Hasan myöntää. "Perusongelma on se, että maassa on edelleen vain vähän osaavia tekijöitä. Esimerkiksi joka vuosi tietotekniikan oppilaitoksista valmistuu 7 000 ihmistä, mutta heidän osaamisensa on varsin heikkoa.”

Bangladeshilaiset tekevät verkon hanttihommia yleensä kahden kolmen dollarin tuntipalkalla, kun vaativammissa töissä hinta nousee kymmeniin dollareihin.

Hasan yrittää kannustaa bangladeshilaisia kehittämään taitojaan, jotta he voisivat ansaita parempaa palkkaa. Hänen mukaansa bangladeshilaiset kuitenkin helposti tyytyvät vähään. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska noin kolmen dollarin tuntipalkalla pääsee jo samaan ansioon kuin keskiverto valtion virkamies.

”Jos tienaa kolme dollaria tunnilta, se on hyvin tässä maassa. Siksi moni ihmettelee, miksi heidän pitäisi yrittää tienata enemmän. Monella ei ole kunnianhimoa kehittää taitojaan”, Hasan arvostelee.

Hasanin järjestö on tarttunut ongelmaan ja järjestää muun muassa ohjelmointityöpajoja nettifreelancereiden taitojen kehittämiseksi.

Yksilöistä yrityksiksi

Nähtävissä on myös toisenlaista kehitystä. Moni menestynyt nettityöntekijä on lyöttäytynyt yhteen toisten kanssa, jolloin ryhmä voi ottaa vastaan isomman projektin. Jotkut tällaisista freelance-työntekijöiden ryhmistä ovat myös yhdessä perustaneet yrityksiä.

”Jotkut tällaiset firmat ovat muodostaneet niin hyvät suhteet joihinkin asiakkaisiin, että siirtyvät pois verkon markkinapaikoista ja työskentelevät suoraan asiakkaan alihankkijana”, Hasan selittää.

Silti tällaiset yritykset ovat perinteisiä alihankintafirmoja, jotka tarjoavat palveluna työvoimaa. Seuraava askel onkin kehittää omia tuotteita, jolloin nousu arvoketjussa voi alkaa.

”Jos yrityksellä on omia tuotteita, ne eivät ole niin riippuvaisia asiakkaan palvelutilauksista”, Hasan sanoo.

Esimerkkejä bangladeshilaisten yritysten kehittämistä tuotteista ovat verkkosivujen mallit ja verkkosivujen julkaisujärjestelmiin myytävät lisäosat.

Näin yksittäisistä verkkotyöläisistä on yhtäkkiä syntynyt oikeita yrityksiä, joiden ominaispiirteenä on se, että asiakkaat ovat verkossa ja fyysisesti kaukana.

Olli Moilanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi