Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Digitarina: Kotiäitiys ei riitä Hebronin naisille - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Nettivideot

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Tallenteet, Uutiset, 13.9.2012

Kotiäitiys ei riitä Hebronin naisille

Palestiinalainen Nawal Slemiah perusti feministisen osuuskunnan Hebronin kaupunkiin.

”Kun sain idean osuuskunnasta, en saanut tukea mistään. Mieheni tai perheeni eikä kukaan muukaan uskonut minuun”, kertoo palestiinalainen Nawal Slemiah, Women in Hebron -osuuskunnan perustaja.

On kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun Slemiah totesi, ettei kotiäitiys enää riitä. Aviomies oli ollut vankilassa, ja lapset tarvitsivat ruokaa.

Kun töitä ei ollut tarjolla, hän päätti perustaa käsityöalan osuuskunnan ja työllistää muitakin naisia.

Osuuskunnan ensimmäinen kauppapaikka oli Hebronin vanhan kaupungin kadulla. Toisena vuonna Slemiah onnistui saamaan markkinakadulta pienen puodin, jonka hänen siskonsa Laila Awawdeh otti vastuulleen.

Laila Awawdeh vastaa Women in Hebron -osuuskunnan kaupasta Hebronin vanhassa kaupungissa. Perinteisten kirjailtujen käsitöiden lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa koruja. Kuva: Minerva HisnatLaila Awawdeh vastaa Women in Hebron -osuuskunnan kaupasta Hebronin vanhassa kaupungissa. Perinteisten kirjailtujen käsitöiden lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa koruja. Kuva: Minerva Hisnat

Nykyisin osuuskunnan toimintaan osallistuu kaikkiaan 150 naista, joiden tekemiä perinteisiä palestiinalaisia käsitöitä myydään myös verkkokaupassa kansainväliselle asiakaskunnalle.

Lisäksi osuuskunnalla on oma toimintakeskus Idhnan kylässä ja joukko ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä.

Suunnitelmissa kahvila vain naisille

Slemiah luonnehtii osuuskuntaansa feministiseksi. Hänen mielestään kotiäiteinä olevien naisten tulisi voida ansaita omaa rahaa, olla itsenäisempiä ja riippumattomampia miehistään.

Vanhoillisessa Hebronissa naisten yritystoimintaa ja aktiivisuutta kodin ulkopuolella vieroksutaan.

Moni osuuskunnan jäsen osallistuu toimintaan vastoin miehensä ja perheensä tahtoa.

Mitä enemmän osuuskunnan naiset kohtaavat vastarintaa, sitä päättäväisemmin he kehittävät toimintaansa. Uusimpana suunnitelmana on perustaa kahvila, joka on tarkoitettu vain naisille.

”Haluamme perustaa Hebroniin paikan, jossa naiset voivat tavata toisiaan ja jossa voimme järjestää heille erilaista koulutusta esimerkiksi tietotekniikassa.”

Länsirannan Palestiinalaisalueilla työttömyys koskettaa lähes kaikkia: Miehistä lähes 40 prosenttia on vailla töitä. Naisten ja nuorten työttömyys lähentelee 50 prosenttia.

”Miehitetyllä alueella eläminen on vaikeaa ja toimeentulo on erittäin niukkaa. Kun teemme osuuskunnassa työtä, voimme ansaita edes jonkin verran rahaa elääksemme”, Slemiah sanoo.

Satojen osuuskuntien maa

Women in Hebron -osuuskunta on onnistunut esimerkki osuustoiminnasta Palestiinalaisalueella. Sitä johdetaan hyvin, sillä on aktiivinen jäsenjoukko ja se on verkostoitunut myös kansainvälisesti.

Palestiinassa osuustoiminta on perinteisesti yleistä ja erityisesti maatalous- ja asunto-osuuskuntia on sadoittain.

Idhnan kylässä sijaitsevassa osuuskunnan keskuksessa kokoontuvat muiden muassa Khawla Deeb (vas.), Debah Farajallah, Rida Timasi ja Haneen Jaber. Kuva: Pirita JuppiWomen in Hebron -osuuskunta tarjoaa naisille toimeentulon lisäksi juttuseuraa ja vertaistukea. Idhnan kylässä sijaitsevassa osuuskunnan keskuksessa kokoontuvat muiden muassa Khawla Deeb (vas.), Debah Farajallah, Rida Timasi ja Haneen Jaber. Kuva: Pirita Juppi

Yleisenä ongelmana kuitenkin on, että osuuskunnat ovat heikosti järjestäytyneitä, niiden taloudelliset voimavarat ovat vähäiset eivätkä ne ole onnistuneet työpaikkojen luomisessa.

Palestiinalaishallinto onkin havahtunut osuuskunnissa piileviin mahdollisuuksiin kansalaistensa työllisyyden ja toimeentulon edistäjinä. Parasta aikaa työministeriö ja Kansainvälinen työjärjestö ILO kampanjoivat osuuskuntien yritystoiminnan kehittämiseksi.

Tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret, joiden työttömyys on suurinta.

Yhä suositumpia ovat reilun kaupan periaatteisiin ja luonnonmukaiseen viljelyyn toimintansa perustavat yhteisöt. Palestiinan reilun kaupan liittoon (The Palestine Fair Trade Assosiation) kuuluu yli 1700 maanviljelijää, joista useat ovat järjestäytyneet osuuskunniksi.

Yhteisvoimin heillä on mahdollisuus saada tuotteensa kansainvälisille markkinoille, mihin he eivät koskaan pystyisi yksittäisinä viljelijöinä.

 

Osuustoiminta voimaannuttaa kehitysmaiden naisia

  • Osuuskunnissa naiset oppivat uusia asioita, kuten yrittäjyys-, markkinointi- ja IT-taitoja.
  • Osuuskunnat voivat tarjota naisille tukipalveluja, lainaa ja muita resursseja, joihin näillä ei muuten olisi pääsyä.
  • Osuuskunnista naiset saavat omaa tuloa, mikä edistää naisten taloudellista itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia päättää omasta elämästään.
  • Naisten osuuskunnat tarjoavat naisille tukiverkoston ja miehistä vapaan ”oman tilan”, jossa naiset voivat jakaa kokemuksia ja osaamista sekä käyttää päätösvaltaa.
  • Naisten taloudellinen toiminta lisää naisten omanarvontuntoa ja parantaa näiden asemaa perheessä ja yhteisössä.
  • Naisosuuskuntien määrästä tai naisten osuudesta osuuskuntien jäsenistössä ei ole kattavaa tutkimustietoa tai tilastoja. Esimerkiksi maanviljelysosuuskunnissa naiset ovat usein selvästi vähemmistönä. Kaikissa maissa naisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia liittyä osuuskunnan jäseneksi tai osallistua osuuskunnan päätöksentekoon.
  • Palestiinalaisalueelta ei ole saatavilla tilastotietoa osuuskuntien jäsenmäärästä tai naisten osuudesta jäsenistössä. Naiset osallistuvat pääasiassa käsityö- tai luotto-osuuskuntien toimintaan ja naisten osuuskunnat ovat yleensä jäsenmäärältään pieniä.

Lähteet:

 

Teksti: Eila Hannula / Osuuskunta Glokaali
Digitarina: Osuuskunta Glokaali

Osa 1/5. Viisiosainen juttusarja kertoo osuustoiminnasta eri näkökulmista. Osuustoiminta voi edistää etenkin haavoittuvimpien väestönosien hyvinvointia kehitysmaissa. Vuonna 2012 vietetään YK:n kansainvälistä osuustoiminnan vuotta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi