Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Järjestöt moittivat EU–Keski-Amerikka-kauppasopimusta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 11.9.2012

Järjestöt moittivat EU–Keski-Amerikka-kauppasopimusta

Sopimuksen pelätään lisäävän entisestään tuloeroja ja köyhyyttä Keski-Amerikan maissa.  

Euroopan ja Keski-Amerikan kansalaisjärjestöverkostot ovat esittäneet tiukkaa kritiikkiä kesäkuussa allekirjoitettua alueiden välistä assosiaatiosopimusta vastaan. Sopimus määrittelee linjaukset poliittiselle dialogille, kehitykselle ja vapaakaupalle.

Guatemala City, huhtikuu 2012. Kuva: Outi KarppinenTyöläisten järjestäytyminen on yhä haastavaa Guatemalassa. Työntekijöiden mielenosoitus Guatemala Cityssä. Kuva: Outi Karppinen

Pahaa verta on herättänyt se, että vaikka EU:n toimintaperiaatteisiin kuuluu kansalaisyhteiskunnan mielipiteen huomioiminen, ei sopimusta neuvoteltaessa kansalaisjärjestöjä juuri kuultu.

Suurin kritiikki kohdistuu siihen, että sopimuksen myötä EU:n kehitysyhteistyön painopiste tulee siirtymään hyvän hallinnon ja sosiaalisektorin tukemisesta kaupan esteiden poistamiseen.

Kenen kehitystä tuetaan?

EU on Keski-Amerikan neljänneksi tärkein kauppakumppani. 13 prosenttia sen viennistä ja 10 prosenttia tuonnista tapahtuu EU-maiden kanssa.

Assosiaatiosopimuksen tavoitteisiin kuuluu lisätä alueiden välistä kauppaa, luoda uusia työpaikkoja ja tukea paikallista tuotantoa ihmisoikeuksia ja demokratiaa vahvistavassa ilmapiirissä.

Suurin osa Keski-Amerikan viennistä EU:n alueelle on jo tullivapaassa, niin sanotussa GSP+-järjestelmässä. Uuden sopimuksen myötä perinteiset, suurtuottajien käsissä olevat vientituotteet, kuten banaani, sokeri ja rommi, tulevat saamaan uusia etuisuuksia viennin edistämiseksi.

Guatemalan sokeriteollisuus ja etanolin tuotanto on 14 maan rikkaimman perheen omistuksessa.

Viime vuosikymmeninä yleistynyt kaivostoiminta on ulkomaisten yritysten käsissä, ja banaaninviljelyä hallitsevat suuret monikansalliset yritykset, kuten Chiquita ja Del Monte.

Kahvi kuuluu myös perinteisiin maatalouden vientituotteisiin. Sen viljelystä vastaavista 90 000 perheestä 68 prosenttia on pienviljelijöitä. Heidän hallussaan on 38 prosenttia viljellystä pinta-alasta. Tulojakauma tuottajien välillä on suuri: 90 prosenttia kahvinviljelijöistä saa vain seitsemän prosenttia tuotosta.

Kauppasopimuksesta EU:n kanssa hyötyvät etupäässä siis vain harvat ja valitut kahvin suurviljelijät.

Vuoristoseutujen torikauppiaita Guatemalassa. Kuva: Outi KarppinenVuoristoseutujen torikauppiaitten elamää assosiaatiosopimus tuskin tulee koskettamaan. San Francisco El Alto, Totonicapan, Guatemala. Kuva: Outi Karppinen

Kriitikoiden mukaan sopimuksen ensisijainen tarkoitus on turvata eurooppalaisten yritysten helppo pääsy Keski-Amerikan markkinoille sekä hyödyntää paikallisia luonnonvaroja. Sähköntuottajat, kaivosyhtiöt, teleoperaattorit ja pankit ovat suurimpien hyödynsaajien joukossa.

Taloudellisen mahdin pelätään keskittyvän entistäkin enemmän rikkaille, mikä lisää tuloeroja, eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

Kauppaa ihmisoikeuksien kustannuksella

”Ihmisoikeudet sopimuksen lähtökohtana ovat olemassa, mutta vain viitteellisinä. Niiden toteutumattomuuden vuoksi sopimusta ei olisi jätetty allekirjoittamatta. Köyhät tulevat tuntemaan nahoissaan vapaakauppasopimuksen seuraukset, jotka tekevät rikkaista entistä rikkaampia ja köyhistä entistä köyhempiä”, toteaa guatemalalainen taloustieteiden tohtori ja Tzuk Kim-pop -kansalaisjärjestöverkoston koordinaattori Henry Morales.

Kriitikkojen mukaan uusi sopimus on USA:n kanssa aiemmin solmittua alueellista vapaakauppasopimusta CAFTAa kehnompi. Se ei velvoita työoikeuksien toteutumiseen toisin kuin CAFTA, joka asettaa pakotteita työntekijöiden oikeuksien rikkomisesta tai toteutumattomuudesta.

Lapsityövoiman käyttöön, pakkotyöhön tai ammattijärjestöjen toiminnan rajoittamiseen ei sopimus puutu, sillä sopimuksen ihmisoikeuslausekkeelle ei ole neuvoteltu toimeenpanomekanismia.

Kauppasopimuksen pelätään myös heikentävän oikeutta ruokaturvaan. Vientiin tähtäävät sadot valtaavat viljelysmaita ja maansa menettäneet pienviljelijät siirtyvät päivätyöläisiksi suurille viljelmille.

Näin on jo käymässä massiivisilla ruokaöljyä tuottavilla Palma Africana-viljelyksillä.

Outi Karppinen

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi