Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Balkanilla koulutus on kaupan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.9.2012

Balkanilla koulutus on kaupan

Raha ja suhteet korvaavat opintomenestyksen, mikä harmittaa köyhiä mutta opinhaluisia balkanilaisnuoria.

Montenegron rannikolla pienessä kalastajakylässä koulu puhututtaa kesälläkin. Lapset toki lomailevat, mutta vanhemmat murehtivat jo tulevaa. Heidän mielestään paikallisesta koulusta ei ole tarjoamaan evästä lasten elämään.

Opetus on ilmaista, mutta kirjat, vihot ja kynät maksavat. Luokissa on liikaa lapsia, eli työrauha on olematon. Opettajat ovat alikoulutettuja ja -palkattuja, joten opetus on laadutonta.

Aurinkovarjot Montenegron rannikolla. Kuva: Tiina KirkasRannat tyhjenevät ja koulut alkavat Montenegrossa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Kuva: Tiina Kirkas

Bosnialaiset ja serbialaiset kesävieraat lisäävät, että kouluja on liian vähän. Siksi monet lapset käyvät koulua kahdessa vuorossa, aamuisin ja iltaisin.

”Maksamme veroja, mutta ne rahat eivät päädy lastemme koulutukseen”, kolmen lapsen montenegrolaisäiti sanoo.

Hän on huolissaan vanhimmasta tyttärestään, joka päättää oppivelvollisuuttaan.

”Hän haluaa opiskella, oppia ja tietää. Hän pyytää minulta neuvoa matematiikassa, biologiassa ja kielissä, mutta en osaa häntä auttaa.”

Siksi äiti ei ole ainoa, joka maksaa opettajalle iltaopetuksesta, jossa kerrataan päivän asiat rauhassa ja kunnolla. Osa vanhemmista kustantaa lapsilleen myös yksityistunteja aineissa, joita koulussa ei opeteta.

Kaikki vanhemmat eivät vaivaudu maksamaan lisäopetuksesta vaan ostavat opettajalta suoraan hyviä arvosanoja. Lapset ihmettelevätkin, miksi opiskella, kun koenumeroista voi käydä kauppaa.

Rahalla saa ja suhteilla etenee

Tilastoissa ja kansainvälisissä vertailuissa niin Montenegron kuin Länsi-Balkanin muidenkin maiden koulujärjestelmät pärjäävät varsin hyvin. Lapset käyvät koulua, oppivat perustaidot ja jatkavat opiskelua lukioissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa.

Koulutus jakaa lapset ja nuoret kuitenkin kahteen porukkaan.

Tavallinen kansa saa tyytyä julkisen koululaitoksen tarjontaan, kun taas eri keinoin vaurastuva eliitti järjestää lapsensa yksityiskoulujen kautta paikallisiin ja ulkomaisiin opinahjoihin. Raha ja suhteet korvaavat opintomenestyksen, mikä harmittaa köyhiä mutta opinhaluisia ja lahjakkaita balkanilaisnuoria.

Sama ohitusväylä pätee työpaikkoihin, joiden ovet avautuvat sopivalla klaanitaustalla, puoluekirjalla tai perheen kummin bisnessuhteilla. Sekin turhauttaa vähävaraisia lapsia ja nuoria: miksi nähdä vaivaa, kun siitä ei ole mitään hyötyä?

Rikkaat sijoittavatkin mieluiten omaan jälkikasvuunsa, sen sijaan että ohjaisivat varojaan julkisen koulujärjestelmän kehittämiseen. Köyhän kansanosan tehtäväksi jää nurista keskenään ja keksiä omanlaisiaan oikoteitä lastensa turvaksi.

Suomalaisten kelpaa

Kolmen lapsen montenegrolaisäiti puhuu esimerkiksi Ruotsissa työskentelevästä enostaan.

”Ehkä hän voisi järjestää jotain? Ehkä siellä tyttäreni voisi opiskella ja tehdä kunnon työtä?”

Kaikkein mieluiten äiti pitäisi tyttärensä kuitenkin kotiseudulla, lähellään.

”Kyllä teidän suomalaisvanhempien kelpaa, kun teidän lapsenne saavat käydä ilmaista laatukoulua. Teidän ei tarvitse alituiseen murehtia lastenne tulevaisuutta”, hän sanoo.

Tiina Kirkas

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 3.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi