Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Honduras: Maakiistat kiihdyttävät väkivaltaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 30.8.2012

Honduras: Maakiistat kiihdyttävät väkivaltaa

Hondurasin ihmisoikeustilanne on romahtanut vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen arveluttavasta surkeaksi.

Sitä juhannusaattoa Maria Hilde Marte ei unohda. Pienviljelijän vaimo katseli kauhuissaan kun asepukuiset miehet ryntäsivät aamuvarhain kiväärit ojossa pieneen Rigoresin kylään keskiamerikkalaisessa Hondurasissa.

Alkoi useita tunteja kestänyt hävitys.

"He tuhosivat kotimme ja melkein kaikki rakennukset. Koulukin hajotettiin, vaikka lapset olivat luokissa", Marte kertaa vuoden takaisia tapahtumia yhä järkyttyneenä. "Pakenimme, sillä pelkäsimme heidän hyökkäävän kimppuumme".

Maria Hilde Marte, Honduras. Kuva: Hannu PesonenMaria Hilde Marte, Honduras. Kuva: Hannu Pesonen

Virallisesti kyseessä oli häätömääräyksen toteuttaminen. Vehmaassa Bajo Aguánin laaksossa sijaitsevan kylän vajaa sata pienviljelijäperhettä asuvat paikallisen suurtilallisen mielestä laittomasti hänen maillaan.

Suuri osa heistä on alun perin maattomia perheitä, joille Hondurasin valtio jakoi 1970-luvulta lähtien omia pelto- ja laiduntilkkuja yrittäessään kohentaa köyhimpien kansalaistensa elinoloja.

Katkera maakiista

Maareformi romuttui käytännössä 1990-luvun alussa. Silloin Honduras ryhtyi elvyttämään romahtanutta talouttaan kyseenalaisella maaseudun rakenneuudistuksella.

Se suosi banaaneja, öljypalmua tai muita vientituloja tuovia tuotteita viljeleviä suurtilallisia. Suuri osa pienviljelijöiden palstoista siirtyi nopeasti heille, monasti uhkailun tai hämärien kauppojen seurauksena.

Virallisesti maareformia ei koskaan kumottu. Viime vuosikymmenen aikana tuhannet maattomiksi jääneet pienviljelijäperheet ovat muuttaneet takaisin maille, joiden he katsovat yhä kuuluvan laillisesti itselleen.

Kahakoiden kiihtyessä hallitus on luvannut ostaa maita takaisin suurtilallisilta ja luovuttaa ne entisille omistajilleen. Hanke on juuttunut kiistoihin maan ostohinnasta. Koska paikallinen suurtilallinen ei ole saanut hallitukselta korvausta Rigoresin pienviljelijöiden asuttamista 600 hehtaarista, hän valtaa niitä nyt palkkaamiensa asejoukkojen turvin. Apua hän saa viranomaisilta.

"Joku käsinkirjoitettu keltainen lappu heillä oli. He vilauttivat sitä ja sanoivat, että se on virallinen häätömääräys ja että meidän pitäisi nyt kaikkien lähteä saman tien", Marte kertaa.

Kun kyläläiset kieltäytyivät, tuhoaminen alkoi.

”Se tapahtui täysin yllättäen. Häädöstä ei ollut varoitettu etukäteen lainkaan.”

Murhakierre kiihtyy

Samanlaisia väkivaltaisia yhteenottoja tapahtuu paraikaa kaikkialla Bajo Aguánin laaksossa, jossa on runsaasti maattomaksi jääneitä pienviljelijöitä.

Väkivalta on kiihtynyt huomattavasti vuonna 2009 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen. Siinä suurtilallisten ja äärioikeiston tukemat upseerit syrjäyttivät uudistusmielisen presidentin Manuel Zelayan, joka oli pyrkinyt kohentamaan maattomien asemaa.

Raunioita Rigoresin kylässä, Hondurasissa. Kuva: Hannu PesonenRaunioita Rigoresin kylässä, Hondurasissa. Kuva: Hannu Pesonen

Bajo Aguánissa on surmattu kolmen vuoden aikana yli 50 maitaan puolustanutta viljelijää. Rigoresin asukkaista on murhattu viime vuonna kolme.  Heidän perheenjäseniään kidutetaan ja uhkaillaan. Liikkeellä ovat yleensä maanomistajien yksityiset asejoukot, mutta myös niiden tueksi ostetut viranomaiset. 

"Sotilaita, poliiseja, maanomistajan asemiehiä, jotkut siviiliasussa. Kaikki tulivat yhdessä", kuvailee Hilde Marie Marte oman kotikylänsä tuhoajia.

Järjestöt nostavat ihmisoikeusloukkaukset julkisuuteen

Rigoresin kaltaiset tapahtumat ovat mahdollisia, koska Hondurasiin on vallankaappauksen jälkeen nopeasti pesiytynyt rankaisemattomuuden kulttuuri. Se sallii viranomaisten loukata ihmisoikeuksia mielin määrin ilman pelkoa edesvastuuseen joutumisesta, arvioivat maassa kehitysyhteistyötä tekevät kirkolliset avustusjärjestöt.

Niiden joukossa on Kirkon Ulkomaanapu, joka on mukana kirkollisten avustusjärjestöjen yhteistyöelimen Aprodevin käynnistämässä ohjelmassa tilanteen muuttamiseksi.

Ohjelma pyrkii nostamaan ihmisoikeusloukkaukset julkisuuteen ja vaatii, että niihin puututaan.

Järjestöt kehottavat kansainvälistä yhteisöä tarkistamaan kaikki Hondurasin kanssa solmitut kehitysyhteistyösopimukset, joiden osapuolena saattaa olla ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä tai jotka voivat edistää ihmisoikeusloukkauksia.

Kodit rakennetaan uudelleen

Uudet pienet sementtimökit nousevat Rigoresin tuhottujen raunioiden päälle. Kyläläiset ovat päättäneet pysyä paikoillaan, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa minne mennä.

"Nyt poliisit ja muut asemiehet ovat varovaisempia, koska täällä käy ihmisoikeusjärjestön edustajia. Mutta pelkäämme, että tilanomistaja haluaa yhä kostaa, koska ei ole onnistunut aikeissaan", Marte sanoo

Hannu Pesonen, Honduras

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 29.8.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi