Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Stadionmiljoonat köyhille - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 14.8.2012

Stadionmiljoonat mieluummin köyhille

Urheilun arvokilpailuja järjestävät kehitysmaat upottavat miljardeja uusiin kisa-areenoihin, vaikka rahoille olisi parempaakin käyttöä.

Lontoon olympialaiset päättyivät sunnuntaina, ja muutama viikko sitten saatiin päätökseen jalkapallon EM-kilpailut.

Urheilun arvokilpailuiden järjestämiskulut tuntuvat nousevan kilpailu kilpailulta, budjettiarviot lasketaan lähes aina alakanttiin ja moni isäntä kieriskelee kisahumun vaiettua veloissa.

Lontoo arvioi alun perin kisojensa maksavan noin 3 miljardia euroa, mutta lopullinen hinta kohoaa reilusti yli 13 miljardin. Aiemmin kesällä Puolassa ja Ukrainassa pelattujen jalkapallon EM-kisojen pelkkien kahdeksan stadionin rakentaminen ja korjaaminen maksoi puolestaan 2,4 miljardia euroa.

Kapkaupungin Green Point Stadium Pöytävuoren kupeessa. Kuva: Hanna KoivistoKapkaupunki halusi käyttää MM-kisoissa vanhaa, työläiskaupunginosassa olevaa Athlonen stadionia, jonka kunnostaminen olisi parantanut myös alueen liikenneyhteyksiä. Fifa kuitenkin halusi uuden stadionin kaupungin hienostoalueelle, Pöytävuoren kupeeseen. Nyt lähes tyhjillään seisova Green Point Stadium maksoi 430 miljoonaa euroa ja sen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat 4,5 miljoonaa. Kuva: Hanna Koivisto

Stadionit seisovat tyhjillään

Mitä stadioneille tapahtuu kisojen jälkeen? Ne seisovat tyhjinä, kuten edellisten kesäolympialaisten ”linnunpesä” Pekingissä tai jotkut vuoden 2002 jalkapallon MM-kisojen areenat Etelä-Koreassa, koska tapahtumajärjestäjillä ei ole varaa korkeisiin vuokriin tai ne ovat liian suuria paikallisille seuroille.

Etelä-Afrikassa, jossa viimeksi pelattiin jalkapallon MM-kisat, päädyttiin Fifan vaatimusten ja paikallisten johtajien päätösten takia rakentamaan neljä upouutta stadionia, vaikka maassa olisi ollut remontoimisella kisakäyttöön sopivia areenoita jo ennestään. Samalla turnauksen kulut nousivat noin 200 miljoonasta eurosta lähes 4 miljardiin. Yli puolet rahasta meni stadionien rakentamiseen.

Nyt tyhjinä olevien jättistadionien ylläpitokustannukset maksavat veronmaksajille miljoonia euroja vuodessa, samalla kun rahaa tarvittaisiin kipeästi monien yhteiskunnallisten ongelmien, kuten köyhien asuntopulan, ratkaisemiseen.

Kisat useaan eri maahan?

Euroopan jalkapalloliitto Uefa ja kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ovatkin alkaneet pohtia vaihtoehtoja stadionien rakentamiselle. Esimerkiksi Uefan puheenjohtaja Michel Platini on esittänyt EM-kisojen hajauttamista eri puolille Eurooppaa ja Qatarin vuoden 2022 MM-kisojen pitämistä koko Persianlahden alueella. Näin yhden maan ei tarvitsisi rakentaa useita uusia ja kisojen jälkeen turhia jättistadioneita.

Platinin idea voi olla tervetullut ainakin niille järjestäjämaille, joissa jalkapallo ei vedä megastadioneita täyteen ja varat ovat tiukassa. Urheilutapahtumien järjestämisen hyötyjä ja haittoja ei kuitenkaan voi mitata vain urheiluareenojen rakentamisen aiheuttamina kustannuksina.

Kyse on myös maan imagosta, turismin ja investointien lisäämisestä, fanien tyytyväisyydestä sekä kisojen sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.

Lentoliikenne kasvaa

Platinin Eurooppaan kohdistunut ehdotus perustuu halpoihin lentoihin: Kisojen hajauttaminen toimisi, koska lentäminen on helppoa ja halpaa. Entä päästöt?

Etelä-Afrikan MM-kilpailujen vaikutuksia isäntämaalle pohtivassa kirjassa South Africa’s World Cup. Legacy for Whom?Tristen Taylor Earthlife Africasta kirjoittaa, että kisojen hiilijalanjälki oli suurin jalkapallon MM-kilpailujen historiassa – kahdeksan kertaa suurempi kuin Saksassa, jossa edelliset kisat pidettiin.

Lähes 70 prosenttia päästöistä johtui kansainvälisistä lennoista ja toiset lähes 20 prosenttia kotimaan liikenteestä. Prosentti päästöistä muodostui stadionien rakentamisesta ja ylläpidosta, loput oli majoituksen aiheuttamaa.

Lentoliikenteen päästöihin vaikutti Etelä-Afrikassa eniten maan sijainti ja erityisesti se, että lippujen, majoituksen ja matkustamisen hinnat nostettiin niin korkeiksi, että vain harvoilla lähimaissa asuvilla oli varaa niihin. Sen seurauksena suuri osa kisavieraista saapui kaukaa ja siten kasvatti hiilijalanjälkeä. Afrikkalaisia kisavieraita oli vain runsaat 10 000, vaikka heitä odotettiin moninkertaisesti enemmän.

Rahat parempaan käyttöön

Euroopasta ja Persianlahdelta maksuhaluisia ja -kykyisiä faneja varmasti löytyy, mutta kisojen hajauttaminen lisäisi sielläkin lentomatkustamista, kun joukkueet, fanit, sponsorit, media ja kaikki muut megatapahtuman ympärillä pyörivät suhaisivat pitkin mannerta. Ja entä yhä useampien faniparkkien ja muiden stadionin ulkopuolisten tapahtumapaikkojen rakentamisen ja liikenneyhteyksien parantamisen aiheuttamat kustannukset?

Taylorin ehdotuksen mukaan kisalentoja pitäisi verottaa ankarammin ja niiden tuotto investoida uusiutuvan energian kehittämiseen. Stadionien rakennuskustannuksista säästyvillä rahoilla voisi puolestaan auttaa kisakaupunkien köyhimpiä, esimerkiksi katukauppiaita, kodittomia ja seksityöläisiä, jotka ainakin Etelä-Afrikassa pikemmin kärsivät kuin hyötyivät kotikisoista.

Heidät kun häädettiin välillä väkivaltaisestikin kisapaikkojen lähistöiltä ja keskustoista, pois kisaturistien ja Fifan kumppaneiden tieltä.

Hanna Koivisto

Etelä-Afrikassa pidettyjen jalkapallon MM-kilpailujen taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia kriittisesti pohtiva kirja South Africa’s World Cup. A Legacy for Whom? (Toim. Eddie Cottle. University of KwaZulu-Natal Press. 2011) on saanut tukea mm. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskukselta.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 15.8.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi