Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ruandan uuden polven isät tarttuivat kotitöihin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 14.6.2012

Ruandan uuden polven isät tarttuivat kotitöihin

Kansanmurha jätti jälkeensä repaleisen yhteiskunnan, jota ruandalaiset miehet ja naiset rakensivat yhdessä. Uudesta sukupolvesta tuli aiempaa tasa-arvoisempi.

Tasaisempaan taakanjakoon. Koti-isänä vietetyn vuoden aikana James Sano opetteli kodinhoidon alkeet pyykinpesusta alkaen. Kuva Anu Mattila.Tasaisempaan taakanjakoon. Koti-isänä vietetyn vuoden aikana James Sano opetteli kodinhoidon alkeet pyykinpesusta alkaen. Kuva Anu Mattila.

Tänä iltana tässä ruandalaiskodissa lasketaan. James Sano, 37, ja hänen vaimonsa Lina Sano, 35, auttavat lapsiaan läksyissä. Koti sijaitsee Ruandan pääkaupungissa Kigalissa.

”Tämä on mukava hetki perheelle. Samalla puhumme muistakin asioista”, Lina Sano kertoo.

Perheen neljästä lapsesta nuorin on viisikuinen. 5-vuotias Leonel laskee matematiikan alkeita. 11-vuotiaan Chelsean ja 8-vuotiaan Ritan tehtävät ovat jo haastavampia, mutta kaikki kolme jaksavat keskittyä läksyihinsä.

Lina Sano on opiskellut sairaanhoitajaksi, ja James Sano on töissä vesihuollosta vastaavassa ministeriössä. Perhe asuu mukavasti kauniisti rapatussa talossaan valtavan aidan ympäröimänä.

Muutama vuosi aiemmin perheen tilanne oli toinen.

Tuolloin Lina Sano opiskeli toisessa kaupungissa, ja James Sano tasapainoili kodin ja työn välillä. Kotiapulainen auttoi kodinhoidossa. Silti Sano kävi lounastauoilla tarkistamassa, että kaikki oli hyvin. Hän joutui myös opettelemaan kodinhoidon alkeet, kuten pyykinpesun.

Heillä oli tuolloin kolme lasta, joista nuorin oli muutaman kuukauden ikäinen.

”Se oli raskasta aikaa, sillä en ollut aikaisemmin vaihtanut vaippoja. Olin helpottunut, kun Lina palasi ja pystyimme jakamaan vastuun arjesta”, James Sano sanoo. Hän oli aiemmin kolmen vuoden työkomennuksella Etelä-Afrikassa. Silloin lapsia oli kaksi, ja Lina-vaimo huolehti kodista.

Vuosi koti-isänä sai James Sanon ymmärtämään asioita vaimonsa kannalta.

”On vaikea selvitä kaikesta yksin”, hän toteaa.

Perhe on arvokas

Erityisesti pääkaupungissa on tavallista, että naiset käyvät palkkatöissä, James Sano kertoo. Miesten on vastaavasti osallistuttava enemmän perheen arjen pyörittämiseen.

”Isäni ei osallistunut perheen arkeen. Kun minä ja Lina menimme naimisiin, oli selvää, että jaamme vastuun arjesta. Olemme kai siinä mielessä uutta sukupolvea”, Sano toteaa.

On sanottu, että vuoden 1994 kansanmurha vauhditti tasa-arvon kehitystä.

Kansanmurhassa kuoli lähes miljoona ihmistä. Yhteiskunta jäi repaleiseksi, ja sen uudelleen rakentaminen vaati naisten ja miesten osallistumista. Nykyisin naisilla on tasavertaiset oikeudet käydä koulua ja saada osansa perinnöstä, mikä ei ole itsestään selvää Afrikassa. Ruanda on myös ainoa maa maailmassa, jossa enemmistö kansanedustajista on naisia.

Erityisesti nuoret perheet jakavat kotityöt ja vanhemmuuden.

”Olen läheinen lasteni kanssa. Se on minulle tärkeää, sillä menetin omat vanhempani Ruandan kansanmurhassa”, sanoo 26-vuotias Eric Biganza.

Hän asuu muutaman korttelin päässä Sanojen perheestä vaimonsa Tabu Biganzan ja kahden poikansa kanssa. Heistä vanhempi on kaksivuotias ja nuorempi vastasyntynyt. Nuori perhe elää kiireistä aikaa, sillä isä opiskelee ja Tabu-äiti toimii opettajana.

Lapsirakas Eric Biganza menetti omat vanhempansa Ruandan kansanmurhassa. Kuva Anu Mattila.Lapsirakas Eric Biganza menetti omat vanhempansa Ruandan kansanmurhassa. Kuva Anu Mattila.

Työsuhteen ansiosta Tabu Biganza sai jäädä äityislomalle kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Synnytyksen jälkeen hän voi olla kotona kaksi kuukautta. Hän haluaisi imettää lasta pidempään, mutta paluu työhön tekee sen mahdottomaksi.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta edes äitiyslomaan.

Köyhyys vaikeuttaa tasa-arvon toteutumista Ruandassa. Erityisesti maaseudulla vanhempien roolit ovat perinteisemmät, ja äiti on tavallisesti kotona lasten kanssa. Usein äiti joutuu tekemään myös raskasta työtä, kuten viljelemään maata.

”On luonnollista, että huomio on elannon ansaitsemisessa ja erityisesti isät vieraantuvat lapsistaan”, Tabu Biganza sanoo.

Äiti nukkuu erillään

James ja Lina Sano palkkasivat vauvalleen oman hoitajan, sillä heidän taloudellinen tilanteensa on hyvä. Vauva myös muutti perheen nukkumisjärjestelyn. Ruandassa äiti nukkuu vauvan kanssa omassa huoneessaan, jos perheen talo on tarpeeksi suuri.

”Vieraiden on helppo tulla katsomaan vauvaa, eikä heidän tarvitse mennä vanhempien makuuhuoneeseen”, Lina Sano selittää.

Vauvan huone on kätevästi olohuoneen vieressä. Huoneessa ei ole valoja, mutta se onkin lähinnä nukkumista ja päivävieraita varten. James Sano kertoo, että vieraita käy paljon.

”Se on täällä tapana. Kaikki haluavat nähdä uuden lapsen.”

Sanon perheessä aletaan valmistautua iltapalaan. Lasten tehtävänä on kattaa pöytä. Kun vanhemmat lapset kantavat asioita, viisivuotias Leonel kerää kouluvihkojaan.

”Leonel on hyvä tekemään käsillään”, isä kehaisee.

Poika ei kommentoi asiaa kummemmin. Mutta onko hänellä jotain toiveammattia? Perheen tytöt haluavat kumpikin lääkäriksi, eikä Leonelkaan mieti vastausta pitkään.

”Haluan olla sankari kuten isä”, hän tokaisee.

Sankari saattaa viitata isän työhön valtion vesihuollossa tai tämän muuhun toimintaan. Jostain mielikuva on tarttunut. Isää pojan tokaisu lähinnä huvittaa, mutta hän ei kiellä, etteikö tämän ihailu tunnu hyvältä.

”Vietän paljon aikaa lasteni kanssa. Se on minulle tärkeää.”

Lea Taivassalo

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Ruandalainen perhe

·         Äidit synnyttävät Ruandassa keskimäärin viisi lasta.

·         Esikoinen saadaan keskimäärin 22-vuotiaana.

·         Yli puolet naisista synnyttää ilman ammattitaitoista apua.

·         Joka seitsemäs lapsi kuolee ennen viidettä ikävuotta.

·         Naiset menevät naimisiin keskimäärin 21-vuotiaina, miehet kolme vuotta

myöhemmin. Avoliitot ovat tavallisia.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 11.6.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi