Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afganistan: Kyläpäällikkö murtaa rajoja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 28.5.2012

Afganistan: Kyläpäällikkö murtaa rajoja

Zarifa Qazizadah on äiti, isoäiti ja kyläpäällikkö, jonka mielestä naisen ei tarvitse alistua burkhan taakse aviomiehensä hakattavaksi.

Zarifa Qazizadah, Afganistan, naisten oikeudet. Kuva: Eeva suhonen Keinuessa voi antaa myös ajatuksilleen vauhtia.

Afganistanilainen 15 lapsen äiti on ehkä ainoa naispuoleinen kyläpäällikkö maassaan. Tai ainakin Mazar-i-Sarifin, Afganistanin kolmanneksi suurimman kaupungin, alueella.  

Hänen sanotaan huruuttelevan moottoripyörällä Narsoyin maakunnassa. Ja että hänet on valittu kyläläisten tahdosta. Pölyisen kylätien varrelta, matalien savirapattujen talojen joukosta löytyy vaaleanpunaisen talon julkisivu.

Zarifa Qazizadah pyytää sisälle. Hän huokuu rauhallista voimaa.

Lasten koulutus ennen kaikkea

Sisäpihalla vaaleanpunainen maali täydentää rentouttavaa ilmapiiriä. Kyläpäällikkö ottaa vauhdit keinussa.

50-vuotias Qazizadah on ehtinyt paljon. Siitä kertovat myös monet Afganistanin hallituksen myöntämät kunniakirjat.

Talokierroksen jälkeen Qazizadah kutsuu isoon olohuoneeseensa. Pitkää ja kapeaa huonetta reunustavat punaiset afganistanilaiset tyynyt mattoineen. Tytär tarjoilee teetä. Tästä huoneesta ovat monet kylän tytöt löytäneet turvan.

”Menin naimisiin, kun olin 11-vuotias. Koulua kävin vain viidenteen luokkaan saakka. Minulla oli ensiksi aviomieheni perheessä ongelmia. Ne johtuivat nuoresta naimisiinmenoiästäni. Ja minua harmittaa vieläkin, ettei minulla ollut mahdollisuutta käydä pidempään koulua”, kertoilee Qazizadah katsottuaan, että kaikilla on teetä ja pikkuleipiä.

Monet afgaanitytöt menevät liian nuorina naimisiin. Koulunkäynti jää, mutta myös fyysisiä ongelmia liian aikaisin aloitetusta sukupuolielämästä.

Qazizadah sai ensimmäisen lapsensa viisitoistavuotiaana. Omille lapsilleen, niin tytöille kuin pojille, hän haluaa tarjota ensiksi koulutuksen. Samaa hän toivoo kaikkien kylien lapsille.

Zarifa Qazizadah, Afganistan, naisten oikeudet. Kuva: Eeva SuhonenZarifa Qazizadahin olohuone on monen naisen ja tytön pakopaikka.

Olohuone tyttöjen turvakotina

Kyläpäällikkö on onnekas. Hänen aviomiehensä rakastaa ja tukee tätä voimakasta naista hänen tehtävässään. Sen sijaan kyläläiset hakevat häneltä neuvoja.

”Olen vastuussa kaikista kyläläisistä. Autan ja majoitan tyttöjä kotiini siihen asti, että ongelmat perheen kanssa saadaan sovittua. Olen pelastanut tyttöjä, jotka ovat halunneet syödä rotanmyrkkyä tai ampua itsensä, koska aviomies on hakannut heitä. Joskus tytöt pakenevat tänne, koska heidät on yritetty tappaa.”

Afganistanissa perheväkivalta on vieläkin varsin tavallista. Perinteisemmissä perheissä naisten hakkaaminen on lähestulkoon miesten velvollisuus. Se kuuluu asiaan. Naiset alistuvat siihen, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Siksi naiset tekevät itsemurhia.

Tässä samaisessa olohuoneessa istuvat myös nuorten poikien ja tyttöjen perheet. Lapset eivät omasta halustaan tahdo mennä naimisiin, ja joskus he karkailevat. Asioiden ratkomiseksi tarvitaan ajoittain päiviäkin kestäviä neuvotteluja.

”Afganistanissa laillinen avioliittoikä on tytöille 16 ja pojille 18. En halua, että lapset joutuvat menemään naimisiin liian aikaisin. Mielestäni avioliittoiän tulisi olla molemmille sukupuolille 18.”

Velvollisuuteni on auttaa kaikkia

”76 kylän päällikkönä ja naisten neuvoston puheenjohtajana minulla on velvollisuus auttaa kaikkia. Suurin osa ongelmista on perheisiin liittyviä asioita, mutta puhumme myös turvallisuudesta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.”

Suurin osa kylän naisista on lukutaidottomia. Koko Afganistanissa vain 15 prosenttia naisista on lukutaitoisia. Vaikka Qazizadahia harmittaa oma vähäinen koulutuksensa, on hänellä tärkeä missio: hän auttaa naisia saamaan henkilötietokortin itselleen. Se takaa hieman paremman aseman yhteiskunnassa.

Kyläpäällikkö olisi halunnut valmistua juristiksi. Se ei onnistunut, mutta siitä huolimatta hän on 50-vuotiaana korkeassa asemassa omassa kyläyhteisössään. Qazizadah ei teehetkemme aikana kerro, millaisia vastoinkäymisiä hänellä on ollut tehtävässään. Silti tuntuu uskottavalta, että hän on työntänyt lähestulkoon mahdottomia esteitä tieltään.

Lähtiessä vahva äiti ja isoäiti – nainen, joka ei käytä burkhaa – hyppää punaisen auton rattiin näyttääkseen mahdottoman todeksi. Loppujen lopuksi se ei haittaa ketään, että vaihde ei mene päälle ja auto vaan huutaa kaasujalasta. Tärkeintä on rajojen rikkominen, esteiden haastaminen ja kylän ihmisten oikeuksien ajaminen.

Yksi voitoista on se, että Taleban-vallan kaatumisen jälkeen naiset saavat rukoilla kylän moskeijassa. Melkein kuin miehet!

Eeva Suhonen, teksti ja kuvat

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili Afganistanissa Naistoimittajat ry:n hankkeen kouluttajana.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 28.5.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi