Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tanssien elämä hallintaan Nicaraguassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 24.5.2012

Tanssien elämä hallintaan Nicaraguassa

Yhteisötanssi on ruumiin kommunikaatiota, jolla pyritään voimaannuttamaan moniongelmaisen ihmisen mieltä uhkien, pelkojen ja ahdistuksen paineessa.

”Jatkuvia konflikteja kahden rikollisjengin välillä, huumeita, viinaa ja väkivaltaa”, kuvailee lähiönsä nuorten arkipäivää Aura Valerio.

Kolmekymppinen Valerio on nuorille psykososiaalista apua antavan CEPREV-järjestön promoottori managualaisessa Granada-nimisessä lähiössä.

Yhteisötanssi Nicaraguassa, Aura Valerio. Kuva: Kimmo LehtonenAura Valerio antaa tanssin ja liikkeen viedä mieltä. Kuva: Kimmo Lehtonen

Vaatimattomista oloista kotosin olevan Valerion oma koulunkäynti tyssäsi kuudenteen luokkaan. Viimeiset 14 vuotta hän on toiminut järjestön ongelmanuorten keskusteluryhmien vetäjänä. Keskustelujen tuloksena kymmenet jenginuoret ovat päässeet uuden elämän alkuun, opiskelemaan ja töihin.

Valerio sanoo työnsä olevan henkisesti erittäin raskasta.

”Mehän paikkaamme kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistyöresursseilla sitä valtavaa aukkoa, jonka valtion instituutioiden läsnäolon puute jättää.”

Tanssi vapauttaa työstressistä

Omaa stressiään ja väsymystään Valerio purkaa tusinan lähiönuoren kanssa tanssiharjoituksissa, joka on osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja nicaragualaisen partnerijärjestön Arte y Danzan yhteisötanssihanketta Managuassa.

”Tanssiessa koen kaikenlaisia uusia tuntemuksia ja vapaudun työstressistäni.”

Aamupäivän harjoitus alkaa eläytymisellä, jonka aikana tanssin annetaan viedä mieltä ja ruumista. Sitä seuraa peiliharjoitus, jossa toinen nuori sulkee silmänsä ja viestittää tuntemuksiaan – ja itseään – ruumiin kielellä. Toinen ”kuuntelee” ja vastaa puheen sijasta tanssien.

”Harjoitukset vaativat heittäytymistä ja sitä, että kuuntelee toista. Silmät kiinni tehdyt harjoitukset olivat alussa vaikeita nuorille, sillä heiltä puuttui luottamus toista kohtaan”, valaisee hankkeen koordinaattori Anna Jussilainen.

”Nuoret ovat kahden kuukauden aikana kehittyneet valtavasti”, sanoo Jussilainen.

Hanketta toteutetaan 4 paikallisen kansalaisjärjestön kautta ja Jussilaisen mielestä on myös tärkeää, että järjestöjen omat työntekijät – kuten Valerio – tanssivat mukana ja ehkä myös joskus toteuttavat hankkeen metodeja ja filosofiaa omassa työssään perustasolla.

Nuorten sosiaalisuus lisääntynyt

Jussilainen aloitti hankkeen viikon kestävällä tehovalmennuksella, jona aikana hän koulutti 12 paikallista ammattitanssijaa toimimaan hankkeen opettajina. Nämä opettajat ottivat vastuulleen kurssien vetämisen yhteistyössä kunkin järjestön kanssa.

CEPREV:in tiloissa kokoontuvan ryhmän opettaja Juan Palacios Arte y Danza -ryhmästä pitää hanketta erityisen hyvänä, koska se tarjoaa mahdollisuuden ammattiopasteiseen tanssiin vähävaraisille nuorille.

Yhteisötanssi Nicaraguassa. Kuva: Kimmo LehtonenLähiönuorten vapautunutta riemua tanssiharjoituksissa. Kuva: Kimmo Lehtonen

”Nuoret ovat olleet mukana prosessissa ja mehän teemme lopuksi esityksen, joka esitetään lähiössä. Heistä on tullut viikkojen aikana paljon sosiaalisempia, avoimempia ja he ovat oppineet ilmaisemaan tunteitaan”, Palacios maalaa.

”He ovat minusta sinut itsensä kanssa ja hyväksyvät itsensä sellaisina kuin ovat.”

Koskettaminen oli aluksi ylivoimaista

Jussilainen on tanssin ammattilainen, ja hänen erikoisalansa on yhteisötanssi, jolla on oma filosofiansa ja metodinsa tanssitaiteen alueella. Nicaraguassa hän oli ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten työharjoittelussa.

Syksyn aikana toteutetun hankkeen kohderyhmänä ovat ongelmalähiöiden nuorten lisäksi väkivaltaa kokeneet naiset sekä HIV tartunnan kanssa elävät naiset ja miehet.

”Ensimmäisinä kertoina naiset olivat hyvin säikkyjä. Läheisyys ja koskettaminen oli heille aluksi ylivoimaista”, Jussilainen kertoo. Viikkojen aikana naisten käyttäytyminen kuitenkin Jussilaisen mukaan muuttui. Se onkin ollut tavoitteena.

Jussilainen kutsuu yhteisötanssin filosofiaa ytimekkäästi voimaannuttamiseksi; jokainen kykenee tekemään erilaisia asioita, vähentämään pelkojaan ja aktivoitumaan kaikin puolin oman elämänsä suhteen.

”Hanke on kuitenkin auttamattoman lyhyt ja tälle olisi hienoa saada jatkoa”, päivärahakorvauksella hanketta vetänyt Jussilainen huokaa.

Teksti ja kuvat: Kimmo Lehtonen

Kirjoittaja on Nicaraguassa asuva toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 25.5.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi