Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afrikan tiede kaipaa omaa agendaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 15.5.2012

Afrikan tiede kaipaa omaa agendaa

Afrikassa ei tehdä kansainvälisiä tieteellisiä läpimurtoja, mutta arkipäivän innovaatioista saattaa tulla maanosalle hyvä väline köyhyyden poistamiseen.

Suomen ja Mosambikin välisessä kehitysyhteistyöhankkeessa muun muassa opetetaan teknologian hyödyntämistä lapsille. Kuvassa maputolaisen peruskoulun lapsia. Kuva: Kids´ Club -hankkeen lapsetSuomen ja Mosambikin välisessä kehitysyhteistyöhankkeessa muun muassa opetetaan teknologian hyödyntämistä lapsille. Kuvassa maputolaisen peruskoulun lapsia. Kuva: Kids' Club -hankkeen lapset

Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Mosambikissa suurin osa ihmisistä elää maataloudesta ja vain harva lapsi jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen. Silti maassa on onnistuttu järjestämään teknologiakerhoja, joissa lapset tutustuvat tieteen sovelluksiin.

“Kun lapset pystyvät ohjelmoimaan robotteja itse, he huomaavat, etteivät olekaan teknologian armoilla, vaan ovat itse kapteeneja. Tiede ei ole paksujen kirjojen lukemista, vaan sitä, että voi tehdä itse ja vaikuttaa maailmaan”, sanoo professori Erkki Sutinen.

Sutinen toimii pääneuvonantajana Suomen ja Mosambikin välisessä kehitysyhteistyöhankkeessa, jonka osa lasten teknologiakerhot ovat. Hankkeessa kehitetään Mosambikin tiede-, teknologia- ja innovaatiosektoria. Sen uskotaan tuovan jatkossa maahan kasvua, joka hyödyttää köyhimpiäkin.

Etelä-Afrikka ja Egypti etunenässä

Viime vuosina Afrikassa on alettu tehdä yhä enemmän tieteellistä tutkimusta. Tieteellisiä artikkeleita julkaistaan aiempaa enemmän, ja maanosassa on erilaisia yhteisiä aloitteita tieteen rahoituksen edistämiseksi.

Teknologia työllistää myös Tansanian maaseudulla. Sim-korttien myyjiä Iringan alueella. Kuva: VTT / Elikana Ngogo & Jukka Hyvönen, ALOIECO -projekti Teknologia työllistää myös Tansanian maaseudulla. Sim-korttien myyjiä Iringan alueella. Kuva: VTT / Elikana Ngogo & Jukka Hyvönen, ALOIECO -projekti

“Toisaalta on paljon odotuksia siitä, että afrikkalainen tiede ja teknologia lähtevät nousuun. Tutkimuksen volyymi nouseekin siellä nopeammin kuin globaalisti. Toisaalta samaan aikaan Afrikan tiede ja teknologia jäävät entistä enemmän jälkeen muusta maailmasta”, sanoo erikoistutkija Hannes Toivanen, joka tutkii Afrikan tiedesektoria teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.

Toivasen mukaan Afrikka on mennyt eteenpäin etenkin informaatio- ja viestintäteknologiassa sekä lääketieteessä ja ravitsemustutkimuksessa. Edistys on kuitenkin ollut epätasa-arvoista. Etelä-Afrikka ja Egypti tuottavat kahdestaan puolet kaikesta uudesta tutkimustiedosta, monet maat eivät mitään. Taustalla ovat aivovuoto ja investointien puute.

“Lahjakkaat ihmiset lähtevät muualle. Koulutusrakenteet ovat täysin riittämättömiä väestönkasvuun suhteutettuna. Niinpä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö joutuu painimaan ylisuurien opetusvelvollisuuksien kanssa, ja tutkimus on jäänyt vähemmälle”, Toivanen sanoo.

Ongelmana on myös tutkijoiden yhteistyön puute. Iso osa tieteen rahoituksesta tulee Afrikassa ulkomailta. Toivasen mukaan afrikkalaiset tutkijat tekevätkin yhteistä tutkimusta enemmän eurooppalaisten ja amerikkalaisten kuin toistensa kanssa.

Mosambikissa tiede ei hyödytä köyhiä

Tiede-, teknologia- ja innovaatiosektori on nykyisin myös kehitysyhteistyön kiinnostuksen kohde. Esimerkiksi Suomen ja Mosambikin välisen yhteistyöhankkeen ajatuksena on paitsi parantaa tiede-, teknologia- ja innovaatiosektorin hallintoa ja yhteistyötä, myös lisätä informaatioteknologian palveluita köyhälle maaseudulle asti.

Kännykänkorjausta Kalengelan kännykkäkorjaamossa Tansaniassa. Kuva: VTT / Elikana Ngogo & Jukka Hyvönen, ALOIECO -projektiKännykänkorjausta Kalengelan kännykkäkorjaamossa Tansaniassa. Kuva: VTT / Elikana Ngogo & Jukka Hyvönen, ALOIECO -projekti

Yksi esimerkki hankkeen ruohonjuuritason toimista ovat lasten teknologiakerhot. Lisäksi on esimerkiksi kehitetty maaseudun viljelijöille mobiilipalvelua, joiden avulla nämä saavat tietoa säätilasta.

Vaikka ruohonjuuritasolla on ollut onnistumisiakin, neuvonantajana toimivan Erkki Sutisen mukaan esimerkiksi jo pelkästään yhteistyön edistäminen eri tahojen, kuten ministeriöiden, yliopistojen ja yksityisen sektorin, välillä on hidasta. 

Sutisen mukaan Mosambikin ongelmissa ei ole kyse pelkästään rahoituksen puutteesta, vaan myös asenteesta ja tieteellisen kunnianhimon puutteesta. Esimerkiksi yliopistoja perustetaan paljon, mutta usein lähinnä siksi, että maksullisen opetuksen vuoksi voidaan tehdä voittoa.

“Se, miten tiede ja tutkimus tulisi osaksi kehitystä ja tulokset palvelisivat tavallista arkea ja ihmisiä, on Mosambikissa hyvin kaukainen asia. Tiede on hyvin elitististä ja maa on byrokraattinen”, Sutinen kuvailee.

Arkipäivän innovaatiot tärkeimpiä

Tieteellä ja teknologialla on hyvät mahdollisuudet hyödyttää köyhimpiä Afrikassa siitä huolimatta, että maanosassa on paljon muitakin ongelmia ratkottavana.

Esimerkiksi VTT:n tutkimuksessa Tansaniassa havaittiin, että teknologian innovaatiot voivat hyödyttää myös maaseudun köyhiä. Maaseudulle on perustettu esimerkiksi nettikahviloita ja kännykkäkorjaamoja ilman, että ihmisiä on pitänyt kouluttaa yliopistoissa asti.

Toivasen mukaan Afrikassa onkin kansainvälisen tason tieteellisten läpimurtojen sijasta tärkeää kehittää nimenomaan arkipäivän innovaatioita.

“Vanha ajatus on, että tiede ja teknologia synnyttävät keskiluokan, jolta valuu vaurautta alaspäin. Jos halutaan pureutua köyhyyteen, on kuitenkin suunnattava toimet suoraan köyhimpiin ja luotava heille toimeentulomahdollisuuksia.”

Toisaalta myös perinteistä tieteellistä tutkimusta tarvitaan Toivasen mukaan edelleen, sillä tällä hetkellä afrikkalainen tiede heijastelee lähinnä eurooppalaisia ja amerikkalaisia tutkimusintressejä. Esimerkiksi paikalliset taudit eivät kiinnosta kansainvälisiä lääkeyhtiöitä. Vaarana onkin, että maanosa jää vain riippuvaisemmaksi muun maailman saavutuksista.

“On aika vaikea kuvitella, että Afrikan kehityshaasteisiin voitaisiin vastata niin, että muualta maailmasta tuodaan sinne ratkaisuja ”, Toivanen huomauttaa.

VTT:n tutkimusPro-poor social and economic opportunities in the African ICT innovation ecosystem: perspectives and case study of Iringa, Tanzania julkaistaan kesäkuussa.

Suomen ja Mosambikin STIFIMO-hankkeesta löytyy lisätietoa osoitteesta www.stifimo.org

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muualla verkossa

Päivitetty 16.5.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi