Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nicaraguan oikeusjärjestelmä on alistettu poliittiselle vallalle - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 10.4.2012

Nicaraguan oikeusjärjestelmä on alistettu poliittiselle vallalle

73-vuotias juristi Vilma Núñez de Escorcia arvioi Nicaraguan ihmisoikeustilannetta laajalla aikajänteellä, hän nimittäin aloitti työnsä diktaattori Somozan kaudella 1960-luvulla. ”Olemme nyt vaikeampien asioiden edessä kuin koskaan aiemmin.”

Nicaragualainen ihmisoikeusjuristi Vilma Núñez de Escorcia pitää tiedotustilaisuutta ihmisoikeusjärjestö CENIDH:ssä. Kuva: Kimmo Lehtonen  Nicaragualainen ihmisoikeusjuristi Vilma Núñez de Escorcia pitää tiedotustilaisuutta ihmisoikeusjärjestö CENIDH:ssä. Kuvat: Kimmo Lehtonen

Sovittuna haastattelupäivänä ihmisoikeuksiin erikoistunut lakimies Vilma Núñez de Escorcialla on kiireinen. Hänen johtamassaan ihmisoikeusjärjestö CENIDH:ssä on meneillään pressitilaisuus.

Kyse on presidentti Ortegan toimenpiteistä sandinistihallintoa vastustavaa opposiotiota kohtaan. Maan selleissä on järjestön mukaan kaksi lainvastaisesti pidätettyä paikallista oppositiojohtajaa.

Kolme kansallista tv-kanavaa ja saman verran radiokanavia kohdistaa mikkinsä kohti Núñezia: hän on taas kerran iltauutissa kertomassa, miten maan oikeusjärjestelmä toimii puolueellisesti ja tehottomasti.

”He ovat vangittuina poliittista syistä”, hän selostaa lehdistölle. Väitteensä tueksi hänen vieressään on yksi opposition kansanedustaja ja vangittujen perheenjäseniä sekä paikallisjohtajia.

"En minä voi näitä hommia jättää"

Tämänkin päivittäispressin vetämisen luulisi vaativan veronsa, onhan Núñez jo 73-vuotias. Hän on maan ensimmäinen rikosjuristi jo Somozan diktatuurin ajoilta 1960-luvulta.

”En minä voi näitä hommia jättää”, hän sanoo työhuoneessaan pressin jälkeen ja ojentaa käyntikorttinsa. Siinä lukee presidentti.

Sandinistihallinnon ensimmäisenä kautena ja sisällissodan vuosina 1980-luvulla Núñez oli yksi lakimiehistä maan neljännessä valtiomahdissa eli maan korkeimmassa oikeudessa.

Aiempina vuosikymmeninä se oli maan juristien arvostama ja tavoittelema paikka. Tätä nykyä sen puoluepolitiikka, korruptio ja hyväveli-järjestelmä murentavat maan demokratiaa, minkä on todennut myös Euroopan Unioni.

”Ihmisoikeudet ovat elämäntyö”, sanoo ihmisoikeusjuristi Vilma Núñez de Escorcia sanoo. Kuva: Kimmo LehtonenKun Vilma Núñez viime marraskuussa sai Stieg Larssonin nimeä kantavan palkinnon sisukkaasta ja pitkäjänteisestä työstään naisten oikeuksien puolesta, hän ei tiennyt Larssonista mitään. Tukholmasta kotiin palattuaan hän ahmi dekkaritrilogian viikossa.

Núñez oli sandinistien ensimmäisellä hallintokaudella 1980-luvulla lähellä ylintä valtaa, mutta vain ”lähellä”, kuten hän asian muotoilee.

Jo tuolloin Núñezin missio oli ihmisoikeuksien puolustaminen, niin vaikeata kuin se olikin keskellä Reaganin masinoimaa contrasotaa. Missio on pysynyt, mutta sen toteuttaminen on Núñezin mukaan nyt, Ortegan johtaman sandinistihallinnon uudella aikakaudella, yli 20 vuotta sodan päättymisen jälkeen, erityisen vaikeaa.

Presidentti Daniel Ortegan – tai pariskunnan, kuten maan johto yleisesti käsitetään – hallinto on Núñezin mukaan ”tyyliltään yksinvaltaista”. Sitä ei kuitenkaan voida yhdistää mantereen demokratiapyrkimyksiä tuhonneisiin sotilasdiktaduureihin menneinä vuosikymmeninä.

”Heidän menettelytapansa ovat paljon kehittyneemmät.”

"Oletko kanssani vai minua vastaan?”

Núñez kritisoi presidentti Ortegan politiikkaa ennen kaikkea siitä, että koko oikeusjärjestelmä on alistettu poliittiselle vallalle.

”Ortegan hallinto asettaa kysymyksen näin: oletko kanssani vai oletko minua vastaan?” Núñez sanoo.

Hallituksen ”vihollinen” eli demokraattinen oppositio ei Escorcian mukaan ole kovin näkyvä, ja se on hallittavissa maan lähes täydellisen kontrollin kautta.

”Oppositio on lyöty politiikan kentällä pirstaleiksi, poliittinen opportunismi jyllää ja ihmisiä ostetaan hiljaiseksi”, Núñez listaa.

Myöskään uhkailu ja pelottelu ei ole vierasta nicaragualaisessa poliittisessa kulttuurissa: Núñezin ja CENIDH:in muun johdon henkeä on uhkailtu vuosien varrella useasti, sekä nykyisen etttä menneiden hallintojen aikana. Parhaillaankin Núñezilla on meneillään tutkintapyyntö poliisille vuoden alkukuukausina saapuneista viesteistä.

Núñez ymmärtää kehitysavun alasajoa – osittain

Núñez ei voi olla ihmettelemättä Ortegan hallinnon nepotismia ja korruptiota.

”Hänen valtansa pönkittäminen vaatii lahjontaa ja vaurauden kasaantumista harvoille. Nyt siihen on Somozan lailla valjastettu koko perhe, lapset mukaan lukien”, sanoo Núñez ja viittaa presidenttiperheen lasten mediaomistukseen.

Tästä ja monista muista syistä johtuen Núñez ei monien sivistyneistön ja ”alkuperäisen sandinismin” edustajien lailla ennusta maalle nykymenolla kovin ruusuista tulevaisuutta.

”Olemme nyt vaikeampien asioiden edessä kuin koskaan aiemmin”, hän huokaa.

Núñez pitää monien Euroopan maiden päätöstä Nicaraguan tuen alasajamisesta hätiköitynä: ennen kaikkea siksi, että työsarkaa olisi riittänyt hallituksen laillisuudesta tai laittomuudesta riippumatta.

Paljon naisten oikeuksien ja aborttikysymysten parissa työskennelleenä hän ymmärtää kyllä niiltä osin kehitysavun lakkautusten perusteluja, mutta toivoo, että Nicaragua ei aborttikiellon ja Ortegan hallinnon takia jäisi kokonaan heitteille.

”Me emme näistä valtavista haasteista koskaan selviydy yksin”, sanoo Vilma Núñez de Escorcia ja vinkkaa sihteerilleen, että on valmis seuraavaan tapaamiseen. Eläkeläisellä on kiire.

Kimmo Lehtonen

Suomi ja CENIDH

Suomen tuki CENIDH:lle (Centro Nicaragüense de Derechos Humanos) on ns. institutionaalista tukea eli se kohdistuu CENIDH:n strategisen suunnitelman neljän linjan toteuttamiseen (ihmisoikeuskoulutus, vaikuttamistoiminta, tuki ihmisoikeusloukkausten uhreille ja institutionaalinen vahvistaminen). Suomen tuki vuosille 2010 – 2012 on yhteensä 594 806 euroa

”Varojen käytön seuraamiseksi sovelletaan ns. jatkuvan tilintarkastuksen käytäntöä”, Suomen Managuan-lähetystön hyvän hallinnon asiantuntijan Jaakko Jakkilan korostaa. Tämä tarkoittaa sitä, että edustuston palkkaama tilintarkastaja tekee tarkastukset neljännesvuosittain, kun normaalihankkeissa tämä tapahtuu kerran vuodessa.

CENIDH:llä on Managuan päämajan lisäksi Estelín, Matagalpan ja Chontalesin aluetoimistot. Aluetoimistojen koordinoidaan kuntatason ”ihmisoikeuskomissioita”, jotka pyörivät vapaaehtoisten promoottoreiden voimin.

”Suomen tuella on suunniteltu perustettavan toimisto myös Pohjoiselle Atlantin Autonomiselle (RAAN) alueelle nk. triangulo mineroon, joka perinteisesti on ollut konfliktiherkkää ja syrjäisenä seutuna kärsii muutenkin palveluiden puutteesta”, Jakkila kertoo.

Suomen lisäksi järjestöllä on paljon muutakin ulkomaista, lähinnä hankemuotoista rahoitusta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.4.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi