Keniassa ruoka valmistetaan perinteisesti avotulella. Se vaatii paljon polttopuuta ja on johtanut metsien tuhoutumiseen. Nyt metsäkatoa halutaan estää hellalla, joka käyttää polttoaineena maatalousjätettä.
Keniassa ruoka valmistetaan perinteisesti avotulella jiko-liedellä. Esimerkiksi köyhässä kuuden hengen kenialaisperheessä kolmea ateriaa vaatii sylillisen polttopuita. Reilun 40 miljoonan asukkaan maassa tämä tarkoittaa sitä, että metsät kutistuvat tasaiseen tahtiin.
Biomassaa polttopuiden sijasta käyttävä AKIBA-hella voi hidastaa metsien hakkuuta ja ilmastonmuutosta. Näin uskoo ympäristöasioihin keskittyvä kansalaisjärjestö Shalin Suomi ry, jonka aloitteesta hellan kehittely alkoi.
”AKIBA-hella käyttää polttoaineenaan kaikkea kuivaa biomassaa, esimerkiksi risuja, sahanpurua, maissin korjuujätettä, jopa kuivaa lehmänlantaa. Näin voidaan vaikuttaa metsien hakkuisiin polttopuutarkoituksessa”, kertoo Shalinin projektikoordinaattori Lotta Kinnunen.
AKIBA-hellan kehittelyssä ovat olleet mukana Aalto-yliopiston opiskelijat, Kenya Industrial Research Institute (KIRDI) sekä muita kenialaisia järjestöjä. Projektia tuetaan Suomen kehitysyhteistyömäärävaroista. Yhteistyökumppaneiden tavoite on saada markkinoille hella, joka säästää luontoa mutta myös hellan käyttäjän aikaa ja rahaa.
”AKIBA on tehokas hella, jolla vesi kiehuu nopeasti ja pienellä määrällä polttoainetta. Polttoainetta ei myöskään tarvitse hakea enää kaukaa, vaan kotipiiristäkin löytyvä kuiva biomassa voidaan käyttää hyödyksi. Maissintähkän rankoja on saatavilla siellä missä kasvatetaan maissia. Yleensä ne jäävät jätteeksi ja ne poltetaan roskina”, Kinnunen sanoo.
”Nippu polttopuita maksaa 250–300 shillinkiä. Maissintähkiä saa pelloilta ilmaiseksi sadonkorjuun jälkeen”, KIRDIn tutkija ja AKIBA-hellan prototyypin kehittäjä Mbeo Calvince Ogeya kertoo.
Hellan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös sen terveysvaikutuksiin. Perinteinen kenialainen jiko-liesi tuottaa paljon savua, jolla on todettu olevan yhteyksiä hengityselinsairauksiin.
”Kotikylässäni isoäitini ja äitini tekevät ruokaa suljetussa tilassa. Huone on täynnä savua, savu likaa seinät, ärsyttää silmiä ja kurkkua ja aiheuttaa yskää”, Ogeya kuvailee.
AKIBA-hellan käyttö perustuu pyrolyysiin eli kuivatislaukseen. Pyrolyysissa polttoaine palaa hapettomassa tilassa niin kuumasti, ettei se tuota juuri lainkaan savua.
Kinnusen mukaan AKIBA-hellan CO-päästöt eli häkäpitoisuudet ovat mittauksissa olleet huomattavasti alhaisemmat kuin yleisimmillä käytössä olevilla helloilla.
Ajatus energiaa säästävä hellasta syntyi vuonna 2008. Kiswahiliksi ”säästöä” tarkoittavan AKIBA-hellan prototyyppi esiteltiin Keniassa hiljattain yhteistyökumppaneille. Ogeyan häärätessä 85 senttiä korkean hellan ympärillä joku yleisöstä keskeytti hänet.
”Mutta isoäitini tykkää istua tehdessään ruokaa”, tuntematon mies huikkasi.
Ogeya ja Kinnunen myöntävät AKIBA-hellan haastavan perinteisen käsityksen kokkausasennosta.
”AKIBA-hella on sen käyttämän teknologian takia oltava korkeampi kuin perinteisen jikon. Jos lieden äärellä käyttää vähän tavallista korkeampaa jakkaraa, voi edelleen istua ja todennäköisesti työasento on jopa parempi kuin perinteisellä jikolla keitellessä”, Kinnunen sanoo.
”Kun uutta ratkaisua tarjotaan, on asiassa kuin asiassa aina odotettavissa jonkinlaista vastarintaa. Sen takia on tärkeää, että käyttäjä otetaan huomioon lopullisen tuotteen kehittelyssä. Jos liettä voi itse testata, voi myös todeta, että muutos voi olla ihan hyväkin juttu”, Kinnunen jatkaa.
AKIBA-hella on koekäytössä Keniassa yhteisöissä, jotka ovat riippuvaisia metsästä. Palautteen mukaan hellaan pyritään tekemään muutoksia ja parannuksia ennen tuotantoa. Parannellut mallitkin käyvät vielä läpi testausprosessin ennen varsinaista massatuotantoa, joka toteutetaan paikallisten käsityöläisten avulla.
”Liettä käyttäessä tulee myös eri tavalla tietoiseksi ympäristöasioista ja sitä kautta ihmiset toivottavasti ottavat ympäristön huomioon muillakin elämänsä osa-alueilla”, Kinnunen päättää.
Laura Meriläinen
Kirjoittaja on Keniassa asuva vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
Päivitetty 19.3.2012