Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Valot sammuvat ja syttyvät Thaimaan syrjäkylissä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.3.2012

Valot sammuvat ja syttyvät Thaimaan syrjäkylissä

Thaimaan hallitus osti syrjäisiin kyliin aurinkopaneelit, mutta parin vuoden päästä valot sammuivat. Avuksi tuli vihreän energian tiimi.

Kaikki alkoi Thaimaan hallituksen hyvin suunnitellusta, mutta varsin kestämättömästi toteutetusta  energiaprojektista. Vuonna 2004 syrjäisiin kyliin asennettiin 200 000 aurinkopaneelia. Lapset pystyivät opiskelemaan iltaisin, ja naisten askareet helpottuivat hehkulamppujen loisteessa.

Kului muutama vuosi, ja valot sammuivat suurimmasta osasta kyliä. Syynä ei ollut auringonvalon puute vaan se, että patterit kuluivat loppuun. Hallitus ei ottanut vastuuta pattereiden vaihdosta, vaikka aurinkopaneelit voivat kestää neljännesvuosisadan.

”Se veti maton kymmenientuhansien kyläläisten jalkojen alta”, sanoo aurinkoenergian asiantuntija Salinee Tavaranan, joka johtaa thaimaalaista Border Green Energy Teamia (BGET).

Apua eniten tarvitseville

Pelastussuunnitelma oli keksittävä, ja työhön tarttui BGET:n perustaja ja nykyinen neuvonantaja Chris Greancen. Hän vieraili kylissä ja tutki, millaisin ehdoin energiajärjestelmät oli rakennettu.

Selvisi, että paneeleilla ja pattereilla oli viiden vuoden takuuaika.

BGET:n työntekijät kiersivät kylissä kertomassa takuuajasta kyläläisille, jotka saivat myös opastusta aurinkopaneeleiden käytöstä ja huollosta. Kohta 1 200 kotitaloutta vaati hallitukselta uusia pattereita aurinkopaneeleihinsa, ja lopulta uudet osat saapuivat.

Mutta viime vuonna valot kylissä sammuivat jälleen.

Takuuajasta ei ollut enää apua, sillä se oli umpeutunut vuonna 2009. BGET alkoi valmistella projektia, jossa hallituksen hankkimat paneelit kunnostettaisiin. Projektin toiminta-alue oli rajattava, ja pitkän harkinnan jälkeen päätettiin keskittyä Pohjois-Thaimaahan lähelle Burman rajaa.

Kestämättömin tilanne energiansaannissa oli vuoristoheimojen kylissä ja pakolaisleireissä.. BGET korjasi kylissä hallituksen asennuttamia aurinkopaneeleja.

Järjestöstä yritykseksi

Salinee Tavaranan halusi jo varhain insinööriksi, muttei olisi uskonut, että päätyisi aurinkoenergian asiantuntijaksi. Hän kiinnostui energiasta ja ympäristöstä, kun aloitti opintonsa Bangkokissa. Hän jatkoi opiskeluaan Yhdysvalloissa, jossa hän perehtyi aurinkoenergian mahdollisuuksiin.

Tavaranan palasi kotimaahansa ja sai työpaikan Border Green Energy Teamista, joka oli siinä vaiheessa kansalaisjärjestö. Se oli keskittynyt uusiutuvan energian ratkaisuihin maaseudulla.

”Vasta silloin ymmärsin, kuinka kestävällä tavalla voin käyttää tietotaitoani niin ympäristön suojelemiseen kuin yhteisöjen kehittämiseen”, Tavaranan toteaa.

Nykyisin hän johtaa BGET:ta, joka muuttui järjestöstä yritykseksi viime vuonna. BGET on saanut rahoituksensa niin isoilta yhteisöiltä kuin yksityisiltä lahjoittajilta. Rahantulo on ollut hetkellistä ja kausiluonteista. Rahaa ei tipu, ellei projektilla ole selkeää sunnitelmaa ja aikataulua.

”Suurin haaste on tehdä projektista kestävä, kouluttaa kyläläiset ymmärtämään ja huoltamaan laitteistoaan. Sekin vaatii rahaa”, Tavaranan sanoo ja toteaa, että useimmat rahoittajat eivät ole valmiita tukemaan projekteja aurinkopaneeleiden pystytyksen jälkeen.

Nykyisin BGET toimii viidellä osa-alueella, joita ovat uusiutuva energia, vesiteknologia, kestävän kehityksen keskukset, energiaratkaisut pakolaisleireillä ja koulutukset. Rahaa on sen verran, että BGET voi pystyttää energiaratkaisuja kyliin ja pakolaisleireille muttei ylläpitää niitä. Myös kyläläisten pitää osallistua taloudellisesti.

Maksu sähköstä

Kuoppainen katu johtaa itään kohti Burman ja Thaimaan rajaa. Tietä reunustaa aita, jonka takana on tiheästi rakennettuja majoja. Siellä on burmalaisten pakolaisleiri Mela, jonne BGET on jo ehtinyt asentaa useita aurinkopaneeleja ja vedenpuhdistamoja.

Matka jatkuu aivan rajan tuntumaan Pa Sakin kylään, jossa BGET aloitti ensimmäisen pilottiprojektinsa yrityksenä vuonna 2010. Se  asensi uudet patterit, adapterin ja lamput karen-heimon kylän taloihin, joihin hallituksen paneelit oli asennettu vuonna 2004. Ideana oli, että yhteisöjen pitäisi pystyä ylläpitämään energiajärjestelmänsä. Kyläläiset osallistuvat kustannuksiin sadan euron vuosimaksulla, jolla BGET palkkaa yhden asiantuntijan vastaamaan viiden kylän energiajärjestelmän huollosta.

”Sähköstä maksaminen tuntuu luonnolliselta. Panostamme siihen, minkä koemme helpottavan arkeamme”, Pa Sakin asukas She Kayda sanoo ja painaa juuri asennettua katkaisinta.

Pa Sakin kioskikaupassa BGET:n työntekijät asettelevat neljä aurinkolamppuratkaisua lattialle kyläläisten nähtäväksi ja kokeiltavaksi. Yksi työntekijä tekee kyselytutkimuksen kyläläisille heidän mieltymyksistään ja tarpeistaan.

Vasta sitten BGET päättää ne tuotteet, joita se tarjoaa perheille ostettaviksi.

Burmalainen pakolainen Toh Bue osallistuu BGET:n kyselytutkimukseen. Hän kertoo, ettei saanut taloonsa hallituksen aurinkopaneelia vuonna 2004, koska ei ole Thaimaan kansalainen. Hän on elänyt sähköttä Pa Sakissa jo vuosikymmeniä. Nyt hän haluaa hankkia kannettavan yleislampun, joka helpottaisi työtä ja ruoanlaittoa.

”Sen sijaan, että menisimme kyliin vastausten kanssa, meidän pitää mennä mieli avoimena ja täynnä kysymyksiä”, Salinee Taveranan toteaa.

Kyläläisten ja BGET:n yhteinen tavoite on, että valo sammuu tulevaisuudessa vain katkaisimesta.

Meeri Koutaniemi  Kehitys-Utveckling 1.2012

Kirjoittaja on free lance -valokuvaaj, joka vieraili Thaimaassa viime vuonna.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 14.3.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi