Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Malalai Rahim – talibanien tappolistalta Vuoden pakolaisnaiseksi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.3.2012

Malalai Rahim – talibanien tappolistalta Vuoden pakolaisnaiseksi

Vuoden pakolaisnainen on Neuvostoliitossa opiskellut lääkäri ja viiden lapsen äiti, joka pakeni kotimaastaan jouduttuaan talibanien tappolistalle.

Vuoden pakolaisnainen 2012 on Afganistanista paennut Malalai Rahim, 46, joka on rikkonut elämänsä aikana monia rajoja ja selvinnyt epätoivoiselta vaikuttavista tilanteista. Suomen Pakolaisavun tekemässä valinnassa painotettiin tänä vuonna erityisesti yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä.

Vuoden pakolaisnaiset Nasima Razmyar (2010) ja Malalai Rahim (2012). Kuva: Johanna LatvalaVuoden pakolaisnaiset, vasemmalla Nasima Razmyar (2010), oikealla Malalai Rahim (2012). Kuva: Johanna Latvala

Rahim kävi Afganistanissa poikalukion voidakseen jatkaa koulunkäyntiä peruskoulun jälkeen. Ylioppilaaksi valmistuttuaan hän muutti Neuvostoliittoon opiskellakseen lääkäriksi. Hän harjoitti ammattiaan talibanien valtakauden aikana salaa, koska naisten työnteko oli kielletty ja jatkoi työntekoaan vielä silloinkin, kun tiesi olevansa tappolistalla.

Rahimin työtoveri oli jo kivitetty kuoliaaksi, minkä seurauksena perheen oli eräänä yönä vuonna 1998 paettava lähestyvää teloitusta Iraniin. Siellä, erilaisten vaikeuksien jälkeen, hän sai työpaikan pakolaisleirin ainoana lääkärinä ja työskenteli pitkiä päiviä alkeellisissa oloissa.

Vuonna 2000 hän pääsi miehensä, lastensa, siskonsa ja kahden veljensä kanssa kiintiöpakolaisena Tampereelle. Viisi vuotta sitten hän sai lääkärin toimiluvan Suomessa ja työskentelee nykyään Seinäjoella.

Milloin muututaan pakolaisesta suomalaiseksi?

Malalai Rahim poikkeaa viime vuosina nimetyistä vuoden pakolaisnaisista siinä, että hän on tullut Suomeen vasta aikuisena. Esimerkiksi Saido Mohamed, Nasima Razmyar ja Fatbardhe Hetemaj – jotka olivat julkistamistilaisuudessa läsnä – tulivat Suomeen alaikäisinä perheensä kanssa.

Somalialaissyntyinen Saido Mohamed, joka on asunut suurimman osan elämästään Suomessa, toi Malalai Rahimia onnitellessaan esiin sen, että vuoden pakolaisnaisen titteli antaa mahdollisuuksia kertoa suomalaisille pakolaisuudesta ja saada aikaan muutoksia. Nimitykseen liittyy kuitenkin myös hassu vastakkainasettelu.

“Milloin me mahdamme lakata olemasta pakolaisnaisia? Milloin meistä tulee suomalaisia?”, kysyi Mohamed.

Traumaattiset kokemukset jättävät jälkensä

Malalai Rahim kuuluu niihin maahanmuuttajiin, jotka ovat omalla työllään onnistuneet raivaamaan itselleen paikan suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen taustansa väkivallan ja vainon keskellä eläneenä afganistanilaisnaisena ja lääkärinä auttaa kuitenkin ymmärtämään myös heikommassa tilanteessa olevien maahanmuuttajien tilannetta.

“Erityishuomio kotoutumisessa tulisi keskittää niihin Suomeen tulleisiin tyttöihin ja naisiin, jotka eivät koskaan ole saaneet koulutusta ja ovat mahdollisesti täysin lukutaidottomia. Minulla oli onnea, että kävin koulua ennen talibanien valtaannousua. Sen jälkeen se olisi ollut mahdotonta, kuten pikkusiskoni kohdalla kävi”, kertoo Rahim.

“Sen lisäksi sotatraumat tulisi ottaa vakavasti. Niiden seurauksena monet pakolaiset sairastavat masennusta ja kärsivät ahdistuksesta. Ne puolestaan vaikeuttavat esimerkiksi uuden kielen oppimiskykyä."

Rahim pitää erityisesti kielen oppimista avaimena uuteen elämään. Sen lisäksi hän painottaa mahdollisuutta päästä kiinni työelämään, joko ansiotyön tai työharjoittelun kautta.

"Sen lisäksi, että työpaikoilla oppii suomea, työssäkäynti on tärkeää henkisen selviytymisen kannalta. Työnteko ehkäisee masennusta."

Suku Afganistanissa, oma elämä Suomessa

Vaikka Rahimin perhe on sopeutunut Suomeen hyvin ja nuorin lapsi on syntynyt täällä, synnyinmaahan pidetään jatkuvasti yhteyttä. Malalain äiti, kaksi veljeä ja sisko asuvat siellä, samoin kaikki aviomiehen sukulaiset. Perhe tukee Afganistanissa asuvia sukulaisiaan säännöllisesti myös taloudellisesti.

"On selvä asia, että lähetämme heille rahaa. Kaikki Suomessa asuvat pakolaiset tekevät niin. Aina kun joku lähtee Afganistaniin, laitamme mukaan rahaa äidilleni, jolla ei ole mitään tuloja. Lähetämme rahaa myös pankin kautta", kertoo Malalai Rahim. Hän arvioi heidän lähettävän vuosittain ainakin useita satoja euroja.

Malalai Rahim perheineen ei usko palaavansa Afganistaniin. Hänen miehensä Karin Rahimin mukaan varsinkin perheen kaksi nuorinta poikaa tuntevat itsensä suomalaisiksi ja heidän tulevaisuutensa on täällä. Molemmat haluavat jatkaa äitinsä jalanjäljillä ja opiskella lääkäreiksi.

Elämä on nyt Suomessa.

Johanna Latvala

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.3.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi