Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afganistanin ensimmäinen rautatie on 75 kilometriä pitkä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 10.1.2012 | Suomen suurlähetystö, Kabul

Afganistanin ensimmäinen rautatie on 75 kilometriä pitkä

Pohjois-Afganistaniin valmistuneella rautatiellä on suuri merkitystä maan pohjoisosan luonnonrikkauksien hyödyntämisessä. Lisäksi se tarjoaa kuljetusvaihtoehdon ISAF-operaation huollolle ja kotiuttamiselle.

Joulukuun 21. päivänä koeajettiin Afganistanin ensimmäinen rautatie. Yksiraiteinen yhteys kulkee Uzbekistanin rajalta Hairatanista Mazar-e-Sharifiin, joka on Afganistanin toiseksi suurin kaupallinen keskus. Rata on pituudeltaan 75 kilometriä.

Kiskot ovat alueen mahtimiehen, Balkhin maakunnan kuvernööri Mohammad Atta Noorin riemuvoitto. Attan vaikutusvaltaa kuvastaa parhaiten se, että rautatien rakennusvaiheen aikana kapinalliset eivät kertaakaan häirinneet radan rakentamista.

Mutta uutukaisella rataosuudella on paljon muutakin kuin symboliarvoa.

Raideyhteys aina Suomen satamiin asti

Afganistan on luonnonvaroiltaan rikas maa. Ulkomaiset yhtiöt erityisesti Kiinasta ja Intiasta ovat osoittaneet kiinnostusta kaivannaisia kuten kuparia, rautaa, öljyä ja maakaasua kohtaan. Afgaanit itse odottavat luonnonrikkauksistaan maan talouden pelastajaa.

Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljettaminen maailmanmarkkinoille vaatii kuitenkin kuljetusinfrastruktuuria, ja siinä Aasian kehityspankki ADB:n rahoittama, 165 miljoonaa dollaria maksanut rataosuus on kiskonmitta oikeaan.

Afganistanin ensimmäisellä rautatieyhteydellä on laajaa kantavuutta yli maan rajojen, sillä se käyttää venäläistä raideleveyttä ja avaa näin yhteyden vaikkapa aina Baltian maihin ja Suomeen saakka.

Pankin lähteiden mukaan Hairatanin asema voi tulevaisuudessa lisätä volyymiaan nykyisestä 4 000 tonnista kuukaudessa aina 25 000–40 000 tonniin saakka. Kuljetukset hoitaa Uzbekistanin valtion rautatieyhtiö SE Sogdiana Trans.

Kehätie kesken kapinallisvaaran takia

Kaiken kaikkiaan Afganistanin maan- ja rautateiden kehittäminen on vielä lapsenkengissä.

ADB:n tuella on pyritty rakentamaan niin kutsuttu kehätie, joka laajana lenkkinä yhdistäisi maan suurimmat asutuskeskukset toisiinsa. Osa kehätiestä on kuitenkin Afganistanin luoteiskulmalla vielä rakentamatta kapinallisvaaran takia.

ADB on yhdessä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa laatinut alustavia suunnitelmia Afganistanin yhdistämisestä tieyhteyksin Iraniin. Laskelmien mukaan tietä tulisi rakentaa noin 3 600 kilometriä ja rautateitä 2 500 kilometriä. Nämä ovat kuitenkin vasta alkuvaiheissaan olevia suunnitelmia.

Realistisin lähitulevaisuudessa toteutettava suunnitelma on Mazar-e-Sharifista Heratiin ja sieltä Turkmenistaniin kulkeva rautatie.

Tärkeä huoltoreitti ISAF-joukoille

Pohjoisosien luonnonrikkauksien hyödyntämisen lisäksi kiskot tarjoavat NATO:n ISAF-operaation huollolle tervetulleen vaihtoehdon nyt, kun kauttakulku Pakistanista on vaikeutunut.

Vielä vuonna 2008 noin 90 prosenttia ISAF-joukkojen huollosta kulki Pakistanin Karachin sataman kautta. Nyt pohjoisen kautta kulkee jo reilusti yli puolet ISAF-kuljetuksista, ja rautatieyhteyden avautuessa määrä edelleen kasvaa.

Rautatiellä tulee olemaan myös suuri merkitys ISAF-joukkojen kaluston kotiuttamiselle. Kun joukkojen leikkaaminen vuosina 2013–2014 toden teolla alkaa, täytyy Afganistanista pystyä kotiuttamaan parisentuhatta ajoneuvoa kuukaudessa, lähinnä Yhdysvaltoihin.

Tätä taustaa vasten rautatieyhteys Itämeren satamiin – miksipä ei vaikka Kotkaan ja Haminaankin – tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan.

Pauli Järvenpää

Kirjoittaja on Suomen suurlähettiläs Afganistanissa. 

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi