Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tadžikistan taistelee tuberkuloosia vastaan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.12.2011

Tadžikistan taistelee tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosin taustalla ovat usein köyhyys ja tietämättömyys. Näin on myös Keski-Aasian Tadžikistanissa, jossa tartunnat ovat lisääntyneet 1990-luvulta lähtien. Suomen Punainen Risti tukee tuberkuloosiohjelmaa maan eteläosissa, missä tilanne on kaikkein pahin.

Shakhnoza Boboeva, 21, istuu sängyn laidalla omassa huoneessaan ja tervehtii ujosti vieraita. Hänellä todettiin tuberkuloosi pari kuukautta aiemmin, ja nyt hän on ollut toista kuukautta hoidossa Kulabin tuberkuloosisairaalassa.

”Menin lääkärille, koska minulla oli korkea kuume ja yskää, joka ei mennyt ohi", Boboeva kertoo.

Shakhnoza Boboeva. Kuva: Petteri KokkonenShakhnoza Boboeva toipuu Kulabin tuberkuloosisairaalassa. Kuva: Petteri Kokkonen

”En osannut arvata ollenkaan, että sairastin tuberkuloosia. Tunsin oloni vaan jotenkin huonoksi synnytyksen jälkeen.”

Boboevalla ja hänen miehellään Golib Gafurovilla on neljän kuukauden ikäinen poika Anis, joka on nyt Boboevan tädin ja anopin hoivissa. Nuorella äidillä on ikävä kotiin, mutta mies ja vauvat pääsevät onneksi vierailemaan hänen luonaan päivittäin.

”Tunnen oloni jo paljon paremmaksi. Olen levännyt, katsonut televisiota ja lukenut lehtiä. Olen myös tutustunut perusteellisesti kaikkiin esitteisiin, jotka kertovat tuberkuloosista. Tiedän nyt enemmän sairaudesta”, Boboeva sanoo.

Lääkekuuria on jatkettava loppuun

Boboeva on yksi niistä tuhansista tadžikistanilaisista, jotka saavat vuosittain tartunnan. Tuberkuloosin esiintymistiheys on WHO:n mukaan Tadžikistanissa korkeampi kuin missään muualla Euroopassa ja entisten neuvostotasavaltojen alueella.

Viralliset tilastot eivät vielä kerro koko totuutta, sillä taudin diagnosointi on puutteellista eivätkä kaikki tapaukset tule viranomaisten tietoon.

”Suurin syy tuberkuloosin leviämiseen on edelleen tietämättömyys”, toteaa Kulabin tuberkuloosisairaalan johtaja Safar Mirzoev.

Lisäksi terveydenhuollon resurssit maassa ovat vähäiset. Kokeisiin tai röntgenkuvaan saattaa olla vaikea päästä. Sairastuneet saattavat myös salata sairautensa, jotta heitä ei leimattaisi.

Shakhnoza Boboevan intensiivinen hoitojakso sairaalassa kestää kaikkiaan 56 päivää. Sen jälkeen päivittäinen lääkitys jatkuu vielä kuuden kuukauden ajan.

Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on niin tärkeää, että lääkkeet tulee antamaan päivittäin kylässä asuva hoitaja. Tätä kutsutaan DOT-hoidoksi (Directly Observed Therapy) eli valvotuksi lääkehoidoksi, josta on saatu hyviä tuloksia maailmalla. 

Tadžikistanissa on eniten maailmassa tuberkuloositapauksia, jotka ovat resistenttejä tavanomaisille antibiooteille. Kuva on Kulabin tuberkuloosisairaalasta. Kuva: Petteri Kokkonen      Tadžikistanissa on eniten maailmassa tuberkuloositapauksia, jotka ovat resistenttejä tavanomaisille antibiooteille. Kuva on Kulabin tuberkuloosisairaalasta.

Kesken jätetty kuuri johtaa resistenssiin

Tuberkuloosi on parannettavissa 85 prosentissa tapauksista. Paranemisen kannalta on oleellista, että lääkkeet otetaan säännöllisesti ja että lääkekuureja ei jätetä kesken.

Jos ohjeita ei noudateta, voi potilaan elimistössä oleva tuberkuloosi-bakteeri kehittää vastustuskyvyn useita antibiootteja vastaan. Tämä on erityinen ongelma Tadžikistanissa, jossa arvellaan oleva jopa maailman eniten tavanomaisille antibiooteille resistenttejä tuberkuloositapauksia.      

Kulabin kaupunki sijaitsee eteläisessä Tadžikistanissa, missä Suomen Punainen Risti aloitti tänä keväänä yhteistyössä Tadžikistanin Punaisen Puolikuun kanssa hankkeen, jolla yritetään ehkäistä tuberkuloosin leviämistä. Hanketta toteutetaan Khatlonin maakunnassa Vosen ja Hamadonin alueilla, joilla on todettu kaikkein eniten uusia tartuntoja koko maassa.

Tuberkuloosi on parannettavissa

Vosen ja Hamadonin alueelle tuli paljon pakolaisia 1990-luvun alun sisällissodan jälkeen. Liikkuvuus on nykyäänkin vilkasta, sillä monet lähtevät työttömyyden ja köyhien olojen vuoksi siirtotyöläisiksi Venäjälle.

”Ihmisillä ei ole täällä aina tietoa tuberkuloosista – siitä kuinka se leviää ja kuinka sitä voidaan ehkäistä. Avainviestimme onkin se, että tuberkuloosin leviämistä voidaan ehkäistä ja että se on parannettavissa”, toteaa Suomen Punaisen Ristin terveysdelegaatti Sirpa Tuhkanen, joka vastaa tuberkuloosihankkeen toteuttamisesta Tadžikistanissa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoutta tuberkuloosista – sen ehkäisemisestä ja hoidosta – sekä tukea hoidon toteuttamista. Alueella on muun muassa koulutettu vapaaehtoisia, jotta he osaisivat viedä asiaa eteenpäin omissa kylissään ja toimia sairastuneiden tukihenkilöinä.

Suomen Punainen Risti tukee kaksivuotista hanketta yhteensä 389 000 eurolla. Rahoitus tulee EU:lta ja ulkoministeriöltä.

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 21.12.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi