Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kamerun kääntyy kohti Kiinaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.12.2011

Kamerun kääntyy kohti Kiinaa

Euroalueen kriisi ei vielä tunnu afrikkalaisessa arjessa, mutta siirtolaisten rahalähetysten ehtyminen, vientitulojen väheneminen ja lainarahan kallistuminen varjostavat tulevaisuutta. Kamerunissa tie vie tiiviimpään yhteistyöhön Kiinan kanssa.

Thérese Tchoukion (vas.) ompelimossa talouden hidastuminen ei ole toistaiseksi näkynyt. Naisten pukuja ja kouluasuja tilataan siihen malliin, että yrittäjä on apurikseen Nadige Tallan. Kuva: Matti RemesThérese Tchoukion (vas.) ompelimossa talouden hidastuminen ei ole toistaiseksi näkynyt. Naisten pukuja ja kouluasuja tilataan siihen malliin, että yrittäjä on apurikseen Nadige Tallan. Kuva: Matti Remes

Bussimatka Kamerunin suurimmasta kaupungista Doualasta provinssikeskus Bamendaan kestää kahdeksan tuntia. Pitkän päivän aikana ennättää vaihtaa ajatuksia vierustovereiden kanssa. Keskiafrikkalaisessa maassa euroalueen kriisi tunnetaan hyvin, sillä pienilläkin paikkakunnilla seurataan ranskalaisia satelliittikanavia ja radioasemia. Talouden yskähtely huolestuttaa. Toistaiseksi sillä on kuitenkin ollut vähän vaikutusta paikalliseen arkeen.

”Köyhien ihmisten elämä on samanlaista kaikissa suhdanteissa. Se on päivittäistä taistelua elannon löytämiseksi”, Roger Nogo sanoo.

Pienen kaupan Doualassa omistava mies on matkalla setänsä hautajaisiin. Siteet kotikylään ovat tiiviit, ja hän yrittää lähettää säännöllisesti osan säästöistään suvulleen.

”Moni pelkää, että rahalähetykset Euroopassa asuvilta sukulaisilta vähenevät, jos työttömyys kääntyy siellä nousuun. Köyhille perheille rahalähetykset ovat hyvin tärkeitä”, Nogo sanoo.

Plantaaseja ja pienviljelmiä

Valtatie halkoo plantaaseja, joilla kasvaa ananaksia, banaaneja, kaakaota, öljypalmuja ja kumipuita. Nämä hyvin hoidetut viljelmät ovat Kamerunin ulkomaankaupan selkäranka.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat heilahdelleet suuresti viime vuosina. Monipuolinen tuotevalikoima takaa kuitenkin suhteellisen tasaiset vientitulot huonoinakin aikoina.

Kalapiirakoita myyvän Hilda Chi Abahin (vas.) liiketoiminta on jatkuvaa tasapainottelua. Raaka-aineet kallistuvat, mutta piirakoiden hinnat tulisi mitoittaa niin, että asiakkailla on varaa niitä ostaa. Myynnissä avustaa Patricia-sisko. Kuva: Matti RemesKalapiirakoita myyvän Hilda Chi Abahin (vas.) liiketoiminta on jatkuvaa tasapainottelua. Raaka-aineet kallistuvat, mutta piirakoiden hinnat tulisi mitoittaa niin, että asiakkailla on varaa niitä ostaa. Myynnissä avustaa Patricia-sisko. Kuva: Matti Remes

Kiina ja muut Aasian kehittyvät taloudet ovat entistä tärkeämpiä markkina-alueita. Niiden imuun luottavat myös ne kamerunilaiset ja aasialaiset yhtiöt, jotka perustavat uusia plantaaseja maan hedelmällisimmille alueille.

Vuoristoisemmassa sisämaassa alkavat pienet perheviljelmät. Hyvissä oloissa kaalit, sipulit, tomaatit ja muut vihannekset kasvavat vauhdilla. Osa myyntituloista jää kuitenkin saamatta, sanoo Vivian Aseh, joka pitää pientä sikalaa ja vihannestarhaa Bamendan liepeillä.

”Valtaväylien ulkopuolella tiet ovat niin huonot, että elintarvikkeiden kuljettaminen on hyvin vaikeaa. Ilman myyntituloja kylät pysyvät köyhinä.”

Sadekauden lopulla sivutiet ovat erityisen huonossa kunnossa. Kolmikymppinen Hilda Chi Abah pitää katukeittiötä Bamendassa. Hän on huomannut, että pitkien sateiden jälkeen markkinoilla on vähemmän tarjontaa ja hinnat nousevat.

Ilman sateitakin hintataso on hänen mukaansa noussut jatkuvasti.

"Vehnäjauho, maitotuotteet, liha ja palmuöljy... Aika moni asia on nyt selvästi kalliimpaa kuin ennen.”

Chi Abah herää öisin valmistamaan kalapiirakoita läheisen ammattikoulun opiskelijoille. Joka aamu perhe myy parisataa piirakkaa 20 sentin kappalehintaan. Hän on tyytyväinen 40 euron päivätuloihin. Raaka-aineiden kallistuminen syö kuitenkin katetta.

"En ole pystynyt nostamaan hintoja, sillä silloin koululaisilla ei olisi varaa ostaa aamiaistaan."

Säästöön ei jää juuri mitään. Haave katukeittiön muuttamisesta oikeaksi ravintolaksi voi siksi lykkääntyä muutamalla vuodella.

Talous polkee paikallaan

Ammattikoulun kansliassa rehtori Emmanuel Garba Mohammed pohtii globaalitalouden vaikutuksia provinssikaupungin elämään. Meneillään on jo pitkään ollut muuttoliike, jossa nuoret ja etenkin miehet lähtevät työn perässä suurkaupunkeihin.

"Yli puolet opiskelijoista muuttaa valmistuttuaan muualle. Tosin työpaikat ovat kaikkialla kiven alla. Parhaimmat mahdollisuudet ovat niillä, jotka opiskelevat rakennusalaa tai talousaineita."

Kiinalaiset moottoripyörät ovat hallitsevat ylivoimaisesti markkinoita Kamerunissa. Kiina on noussut niin viennissä kuin tuonnissakin tärkeimpien kauppakumppanien joukkoon. Kuva: Matti RemesKiinalaiset moottoripyörät ovat hallitsevat ylivoimaisesti markkinoita Kamerunissa. Kiina on noussut niin viennissä kuin tuonnissakin tärkeimpien kauppakumppanien joukkoon. Kuva: Matti Remes

Parinsadan tuhannen asukkaan Bamenda ei ole hänen mielestään muuttunut viime vuosina parempaan, jos ei huonompaankaan suuntaan.

"Köyhyys vähenee hitaasti. Taloudellinen kehitys näkyy lähinnä autojen määrän kasvuna."

Lähes kaikki autot ovat Euroopasta tuotuja käytettyjä ajoneuvoja, jotka ajetaan kuoppaisilla teillä loppuun muutamassa vuodessa.

Yhden japanilaisauton sivuikkunassa lukee "Taiston autotarvike, Pieksämäki". Lähetän nettikahvilasta viestiä Pieksämäelle ja kuulen, että yrittäjäperheen Toni-poika oli talvella myynyt autonsa kauppiaalle, joka välittää autoja Afrikkaan.

Rehtori Garban tuntumaa vahvistavat pääkaupunki Yaoundéssa kerätyt tiedot Kamerunin kansantalouden kehityksestä. Maan talous kasvaa, mutta vauhti jää alle Afrikan keskiarvon.

Noin kolmen prosentin bruttokansantulon vuosikasvulla ei saavuteta vuosituhattavoitetta köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä. Arviolta kolmasosa maan 20-miljoonaisesta väestöstä elää YK:n köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,25 dollarin päivätuloilla.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan ostovoimalla korjattu kansantulo oli viime vuonna 678 Yhdysvaltain dollaria. Viime vuosikymmenen aikana taso on pysynyt lähes dollarilleen samana.

Kamerunissa on toteutettu IMF:n ja Maailmanpankin ohjaamia talousuudistuksia 1980-luvulta lähtien. Julkisen sektorin resurssipula näkyy kouluissa ja sairaaloissa.

Myönteistä on se, että ulkomaanvelka on saatu hallintaan. Kansainvälisten luottoluokituslaitosten mukaan Kamerunilla on varsin hyvät mahdollisuudet selviytyä velvoitteistaan, vaikka finanssikriisi nostaakin markkinoilta hankittavan rahan hintaa.

Suurin ongelma ovat valtion jatkuvasti myöhästelevät maksatukset kotimaisille tavarantoimittajille ja julkisen sektorin palkansaajille.

"Palkkojen jatkuva myöhästely voi aiheuttaa poliittista levottomuutta", luokituslaitos Fitch Ratings varoittaa tuoreessa raportissaan.

Kansa turhautui politiikkaan

Lokakuussa jännitteet kasvoivat äärimmilleen, kun Kamerunissa järjestettiin presidentinvaalit. 78-vuotias Paul Biya, joka on hallinnut maata 29 vuotta, sai ylivoimaisen voiton ja seitsemän vuoden jatkoajan kiistanalaisessa äänestyksessä.

Michéle Candi on perustanut aviomiehensä Françoisin kanssa autopesulan. Kuva: Matti RemesMichéle Candi on perustanut aviomiehensä Françoisin kanssa autopesulan, jonka yhteydessä toimii myös pieni ravintola. Pariskunta palkkaisi uusia työntekijöitä, mutta rekisteröityneille yrityksille asetettu 40 prosentin tulovero vei laajentumishalut. Kuva: Matti Remes

Tärkeimmän liittolaisen Ranskan mielestä vaalit olivat pääosin rehelliset. Sen sijaan Yhdysvaltain suurlähettiläs hermostutti Kamerunin hallituksen kriittisemmillä lausunnoillaan.

Oppositiolta puuttuivat yhtenäisyys ja vahva haastaja istuvalle presidentille. Tavallinen kansa taas tuntuu väsyneen politiikkaan.

"En ole koskaan äänestänyt. Miksi olisin, koska ei mikään kuitenkaan muuttuisi”, sanoo François Candi, joka pitää autopesulaa Yaoundéssa.

Julkisten palvelujen sijaan hän haluaa viedä lapsensa yksityiseen kouluun ja käy yksityisellä klinikalla, jos rahat suinkin riittävät. Julkisissa sairaaloissa ei ole lääkkeitä, eikä täyteen ahdetuissa kouluissa saa kunnollista opetusta, hän selittää.

Candi haluaisi laajentaa yritystään ja palkata lisää työntekijöitä. Se edellyttäisi rekisteröitymistä, jonka jälkeen yrityksen olisi maksettava 38,5 prosenttia veroa voitostaan.

”Tästä syystä valtaosa pienyrittäjistä haluaa pysyä epävirallisella sektorilla. Valtiolta taas jäävät saamatta yritysten verotulot.”

Veronmaksuhaluja vähentää entisestään Kamerunin hallinnon kaikille tasoille ulottuva lahjonta. Transparency Internationalin listalla Kamerun sijoittuu maailman 25 korruptoituneimman valtion joukkoon, samalle tasolle Haitin ja Libyan kanssa.

Kahtiajako viralliseen ja epäviralliseen talouteen on Kamerunissa selkeä. Ensiksi mainittu koostuu suuremmista yhtiöistä, joiden omistajat ovat lähellä maata hallitsevaa poliittista eliittiä tai ulkomaalaisia.

Satama keskellä viidakkoa

Yaoundéssa ei jää epäselvyyttä siitä, mistä päin maailmaa investointivirrat tulevat. Pääkaupungin keskustassa kiinalaiset rakentavat hallintorakennuksia, kunnostavat katuja ja ehostavat puistoja.

Valtaosa Kiinan rahoittamista rakennushankkeista on kuitenkin paikoissa, jotka edistävät maan luonnonvarojen hyödyntämistä.

Suurin investointikohde löytyy läheltä Kribin rantakaupunkia. Siellä avautuu viidakkoon raivattu valtava aukio, johon lähivuosina rakennetaan Keski-Afrikan suurin ja nykyaikaisin syväsatama.

Ranskalaisyhtiö Razelin puskutraktorit ovat saaneet urakkansa valmiiksi. Tästä eteenpäin työtä jatkaa kiinalainen China Harbour Engineering Company. Alkamassa on muun muassa lähes kolme kilometriä pitkän aallonmurtajan rakentaminen sataman suojaksi.

Arviolta 430 miljoonan euron jättihanke rahoitetaan suurimmaksi osaksi Kiinan valtiollisen China Exim Bankin lainalla. Pankki on yksi kanavista, joita pitkin Kiina ohjaa satojen miljardien valuuttaylijäämiään tuottaviin hankkeisiin ulkomailla.

Kuten muuallakin Afrikassa, Kiinan rahoittamat hankkeet keskittyvät Kamerunissa teihin, satamiin, tietoliikenneyhteyksiin ja energiantuotantoon. Etenemistapa on sama kaikkialla. Kiina tarjoaa afrikkalaiselle hallitukselle edullisin ehdoin luottoja, jotka maksetaan takaisin mineraaleina, puutavarana ja maataloustuotteina. Niitä Kiinan kasvava tuotanto ja vaurastuva väestö janoavat jatkuvasti lisää.

Monissa hankkeissa työnjohto, koneet ja työntekijätkin tulevat Kiinasta. Satamahankkeessa työllistetään myös kamerunilaisia.

Sataman odotetaan poikivan Kribiin runsaasti työpaikkoja. Sataman lähellä asuva Gatiem Mbvoula sanoo, että suurin osa oman kylän väestä suhtautuu uusiin asioihin myönteisesti.

”Ainoa valituksen aihe ovat korvaukset, joita meille on luvattu uuden tien alle jäävistä maa-alueista. Niihin haluamme korotuksia.”

Maailmantalouden juomapaikka

Kribistä tulee ennen muuta puutavaran, maataloustuotteiden ja mineraalien kauttakulkupaikka. Lähistöllä on jo aloitettu suurten alueiden raivaaminen palmuöljy-, kumipuu- ja hedelmäplantaaseille.

Muun muassa singaporelaisen Siva Groupin on uutisoitu sijoittavan lähes 1,4 miljardia euroa 200 000 hehtaarin palmuöljyviljelyksille Etelä-Kamerunissa.

Myös ympäristöjärjestöt ovat heränneet suurhankkeisiin, sillä alue kuuluu päiväntasaajan sademetsävyöhykkeeseen ja siellä asuu alkuperäiskansoja eli pygmejä. Heidän asuinympäristönsä tuhoutuminen oli esillä edellisen kerran, kun naapurimaa Tšadista vedettiin tuhannen kilometrin mittainen öljyputki Kribin edustalle.

Kiinalaisten rahoittamien hankkeiden vaikutuksista ympäristöön ja paikallisen väestön elinoloihin on toistaiseksi vähän tietoa. Myös kasvava taloudellinen riippuvuus Kiinasta huolettaa.

Toisaalta moni kamerunilainen on sitä mieltä, että ilman kiinalaisten apua uudet satamat, tiet ja sairaalat jäisivät kokonaan rakentamatta − etenkin jos Euroopan talousvaikeudet vähentävät sieltä tulevaa kehitysapua ja investointeja.

Kribiläinen opettaja Bernard Ngono vertaa maailmantaloutta villieläinten kuivuvaan juomapaikkaan.

”Veden ehtyminen vaikuttaa kaikkiin, jopa vahvin eläin norsu laihtuu. Eniten kuivuudesta kärsivät kuitenkin pienemmät eläimet.”

Matti Remes Kehitys-Utveckling 4.2011

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.12.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi