Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Maailmankansalaisuusopintoja kaikkiin oppiaineisiin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.12.2011

Maailmankansalaisuusopintoja kaikkiin oppiaineisiin

Miten osaamme viisaasti kohdata globalisoitumisen? Globaalikasvatuksen tärkeys on noussut esiin kehityspoliittisen ohjelman valmistelussa. Maailmankansalaisena Suomessa -hanke etsi vastauksia siihen, minkälaista osaamista maailmankansalainen tarvitsee.

Opetushallituksen ja ulkoministeriön Maailmankansalaisena Suomessa  -hankkeeseen osallistui 15 koulua eri puolilta Suomea. Vuoden kestäneen hankkeen tavoitteena oli tuottaa työkaluja globaalikasvatukseen – hyödynnettäväksi koulutyössä sekä ensi vuonna käynnistyvässä opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa.

Porin Kuninkaanhaan koulun 7-luokkalaiset tutkivat omia paikallisia juuriaan. Millaisia maailmankansalaisia he itse lopulta ovat?Porin Kuninkaanhaan koulun 7-luokkalaiset tutkivat omia paikallisia juuriaan. Millaisia maailmankansalaisia he itse lopulta ovat?

Yksi hankekouluista oli Mäntsälän Riihenmäen koulu. Siellä etsittiin kuluneen syyslukukauden ajan maailmankansalaisen hyvää elämää, yli oppiainerajojen. Alusta lähtien oli selvää, että ainakin hyvään elämään kuuluu aktiivinen, vastuullinen kansalaisuus.

”No, jätänkö minä sitten passiivin opettamatta?”, puuskahti yksi Riihenmäen koulun kielenopettajista maailman kokoisen haasteen edessä. Opettaja kärjisti esiin koulujen jokapäiväisen pulman: Opetussuunnitelmat tuntuvat jo valmiiksi täysiltä, ja jos rakennetaan oppiainerajat ylittävä kokonaisuus, mistä siihen raivataan aikaa?

Riihenmäen koulussa biologian ja maantieteen, kotitalouden, terveystiedon, kielten, kuvataiteen ja uskonnon opettajat antoivat kukin omasta oppiaineestaan tunteja yhteiseen teemaan.

Uutta näkökulmaa globaalikasvatukseen lähdettiin hakemaan ensisijaisesti oppilailta. Siitä tulikin yksi syksyn tärkeimmistä opetuksista: Koulun pitää antaa tilaa oppilaiden aktiivisuudelle, jotta heistä voi kasvaa yhteisössään ja maailmassa aktiivisia kansalaisia.

”Nuoret tarvitsevat kokemusta siitä, että ovat oman elämänsä päähenkilöitä ja voivat vaikuttaa asioihin”, arvioi Riihenmäen koulun apulaisrehtori Saija Hellström.

Kokemusta kehityksestä

Hankekoulut ovat hyötyneet toistensa kokemuksesta. Riihenmäen koulua innoitti Vesilahden koulu, jonka globaali toimeliaisuus on suorastaan hämmentävää. Koulun kansainvälinen toiminta on kasvanut koko 4500 asukkaan kunnan yhteiseksi asiaksi.

Vesilahden globaali vastuunkanto lähti liikkeelle monien koulujen perusohjelmistoon kuuluvasta taksvärkistä. Pelkkä rahankeruu alkoi turhauttaa, koulu kaipasi kunnon yhteyttä ja tuntumaa siihen, mitä kerätyillä rahoilla tehdään ja miksi. Niinpä koulu käynnisti kumppanuusprojektin Sambian Isengen kylässä nelisen vuotta sitten. Sambia-hankkeeseen on sittemmin liittynyt myös Vesilahden latvialainen ystävyyskoulu. Vesilahti on aloittanut lisäksi yhteistyön vietnamilaisen päiväkotikoulun kanssa.

Vesilahden-mallissa erityistä on se, että kehityshankkeista vastaa koulun oppilaskunta. Kun oppilaskunnan hallitus loppusyksystä kokoontui vuotuiseen laivaseminaariinsa, se tarkisti samalla Sambian-hankkeen tilit. Kuulostaako huolestuttavalta? Ei hätää, oppilaskunta on harjaantunut taloudenpitoon. Se pyörittää kesäisin Aittakahvilaa, jossa käy tuhatkunta asiakasta sesongissa. Kahvila myös tarjoaa useille nuorille ihan virallisen kesätyöpaikan.

Oppilaat uskovat, että kansainvälinen yhteistyö kannustaa itsenäisyyteen. Kehityskumppanuudessa on väistämättä myös vastoinkäymisensä ja ristiriitansa, joita joutuu käsittelemään, ja siitäkin oppii.

Syitä ja seurauksia

Seinäjoen lukio on tuottanut globaalikasvatukseen opettajanoppaan, joka yhdistää viisi lukiokurssia yhdeksi Maailma ulottuvillasi -kokonaisuudeksi.

Herätteenä oli muutaman vuoden takainen globaalikasvatuksen täydennyskoulutus, jolle osallistui useampi Seinäjoen lukion opettaja. Koulutuksessa he huomasivat opettavansa samoja teemoja kukin omissa oppiaineissaan ja miettivät, että voimat kannattaisi yhdistää.

Näkökulmana on globalisaatio, jota käsitellään seitsemän teeman kautta, väestökysymyksistä konflikteihin, köyhyydestä ja ihmisoikeuksista kehitysyhteistyöhön. Mukana ovat maantiedon, yhteiskuntaopin ja uskonnon pakolliset sekä uskonnon ja terveystiedon soveltavat kurssit.

Seinäjoen lukion opettajat saivat globaalikasvatusoppaansa alkuun kotikaupunkinsa projektirahoituksella. Maailmankansalaisena Suomessa -hanke tuki opintokokonaisuuden ja oppaan viimeistelyssä.

”Globaalit kysymykset limittyvät toisiinsa. Joskus on vaikea hahmottaa, mikä on syy ja mikä seuraus”, arvioi kokonaisuutta rakentamassa ollut uskonnon ja psykologian opettaja Tarja Heikkilä.

Erja-Outi Heino Kehitys-Utveckling 4.2011

Seinäjoen lukion opettajanoppaan on osoitteessa www.edu.seinajoki.fi/lukio/globaalikasvatus.html

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.12.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi