Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sumatra alkaa olla hakattu, seuraavaksi kaatuu Papua - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.12.2011

Sumatra alkaa olla hakattu, seuraavaksi kaatuu Papua

Indonesian sademetsien tuhosta kärsivät ympäristön ohella myös alkuperäiskansat, joiden elinehto ympäröivä luonto on. Elokuvaohjaaja-aktivisti Nanang Sujana pyrkii kertomaan heidän hädästään maailmalle.

Indonesian valtavat sademetsävarannot hupenevat ainakin parin miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Jos metsäkato otetaan huomioon, maa on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.

Sademetsien tuho ei kuitenkaan ole ongelma vain ympäristölle. Indonesiassa 48 miljoonaa alkuperäisasukasta on metsistä riippuvaisia ja saa niistä elantonsa. Heille kotimetsän kaataminen on kouriintuntuva katastrofi.

Rimba-heimon elinalueet ovat huvenneet paperimassan ja palmuöljyn tuotannon tieltä. Nyt heimon jäsenet pelkäävät sekä henkensä että kulttuurinsa puolesta. Kuva: Een Irawan Putra/Gekko StudioRimba-heimon elinalueet ovat huvenneet paperimassan ja palmuöljyn tuotannon tieltä. Nyt heimon jäsenet pelkäävät sekä henkensä että kulttuurinsa puolesta. Kuva: Een Irawan Putra/Gekko Studio

Oikeus omaan maahan

”Metsäkadon taustalla on se, että valtio ei tunnusta alkuperäiskansojen oikeuksia”, tiivistää Nanang Sujana, joka on elokuvaohjaaja alkuperäiskansoihin keskittyvän Telapak-järjestön Gekko-studiosta.

Taistelut metsien hallinnosta ja käytöstä juontavat jo kolonialismin ajoilta. Sujanan mukaan nykyään noin 70 prosenttia maan perinteisistä metsistä on metsäministeriön hallinnassa. He päättävät, kenelle maata vuokrataan tai annetaan käyttöön.

Maassa on alkuperäiskansojen oikeudet tunnustava laki ja säädökset, mutta niitä ei Sujanan mukaan toteuteta johdonmukaisesti, jos lainkaan.

Alkuperäiskansat tarvitsisivat pysyvän oikeuden käyttää omaa maataan. Monen kotimetsät on määritelty tuotantomaiksi.

Hakkuusuunnitelmat valtavia

Tähän mennessä Indonesiassa on muutettu 9,4 miljoonaa hehtaaria sademetsää palmuöljyplantaaseiksi. Sujanan mukaan suunnitelmissa on kolminkertaistaa hehtaarimäärä vuoteen 2020 mennessä.

Palmuöljyä käytetään laajalti ravintoöljynä, mutta myös kasvavissa määrin biodieselin valmistamisessa.

”Nykyään palmuöljy on eräs Indonesian sademetsien päävihollinen”, hän tiivistää.

Jos mukaan laskee hiilikaivokset ja paperimassan tuotannon, näiden kolmen alan laajennussuunnitelmat veisivät 15 vuoden päästä yhteensä Norjan ja Suomen pinta-alan verran lisää metsää, Sujana laskeskelee.

Tämä on kauhukuva hupenevien sademetsien asukkaille. Sujana sanoo yritysten suuntaavan jo nyt maailman kolmanneksi suurimmalle jäljellä olevalle sademetsäalueelle Papualle, koska Sumatralta alkaa loppua tila.

Jonkinlaista muutosta parempaan kuitenkin tuovat muun muassa Norjan tuki Indonesian sademetsien kaatokiellolle ja Euroopan Unionin sopimus, jonka mukaan maasta tuodaan EU:n alueelle vain laillisesti hakattua trooppista puuta. 

Elokuvaohjaaja-aktivisti Nanang Sujana. Kuva: Veera VehkasaloRejang-kansaan kuuluva Sujana pyrkii elokuvissaan tuomaan esiin alkuperäiskansojen oikeuksien ja ympäristönsuojelun välistä yhteyttä. Kuva: Veera Vehkasalo

Kehitystä tuomassa?

Joskus alkuperäisasasukkailta haetaan lupia hakkuille, ja niitä varten yritykset ja jopa viranomaiset lupailevat paikallisille kehitystä ja rikkauksia. Jos asukkaat eivät tahdo suostua, uhkaillaan ikuisella takapajuisuudella.

Telapak-järjestön elokuvissa haastateltujen paikallisten mukaan luvatut korvauksia jäävät usein saamatta tai naurettavan pieniin summiin. Sopimukset ovat usein epämäärisiä tai jopa vain suullisia. Hakkuiden alettua alueen alkuperäiset asukkaat jäävät ilman heitä elättäneitä metsiä usein ymmärtämättä, mitä tehdä puolustautuakseen.

”Ei tämä ole kehitystä, tämä on tuhoutunutta luontoa”, sanoo eräs hakkuualueen keskelle jääneen kylän asukas pettyneenä lyhytelokuvassa Up for grabs.

”Emme me vastusta kehitystä. Mutta sen pitää tapahtua paikallisten ehdoilla”, Sujanakin puolustautuu oletettuja takapajuisuussyytöksiä vastaan.

”Emme me vastusta palmuöljyä, mutta olkaa kilttejä, ei suuressa mittakaavassa.”

Ratkaisu ympäristöongelmiin

Eräs tapa hallintaoikeuksien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi on metsäaluiden antaminen koko paikallisyhteisön hallintaan. Nämä yhteisön hallitsemat metsät ovat Sujanan mielestä erinomainen ratkaisu sekä ympäristölle että aluperäiskansoille.

”Uskon, että alkuperäiskansat ovat eräs toivoistamme ratkaista ilmastonmuutos”, Sujana painottaa.

Alkuperäiskansat ovat harrastaneet kestävää metsänhoitoa vuosisatoja ennen kuin koko termiä oli keksitty, ja heillä on motivaatio pitää ympäristönsä kunnossa.

"Indonesiassa on 15 miljoonaa hehtaaria sademetsää hyvässä kunnossa alkuperäisasukkaiden asuttamilla alueilla.”

Vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen tavoite on lisätä niin sanottujen ”kylän metsien” määrän 2,1 miljoonaan hehtaariin vuoteen 2015 mennessä. Hallinto-oikeuden saa kuitenkin vain muutamiksi vuosikymmeniksi kerrallaan, joten Sujana huomauttaa sen olevan vain askel kohti oikeuksia omaan maahan.

"Pyydä, ettei metsiä enää tuhottaisi"

Eräs esimerkki haitallisen kehityksen uhreista ovat Jambin provinssissa asuvat Orang Rimba -heimon jäsenet.

Selluntuotantoon tarvittavat akaasiapuut ja palmuöljyplantaasit ovat vallanneet Rimbojen asuinmetsät. Metsästyksellä ja keräilyllä elävälle heimolle ruokaa on enää harvassa. He syövät sammakoita, joihin ei aiemmin olisi koskettu, ja nukkuvat istutettujen akaasioiden varjossa.

”Olemme haavoittuvaisempia kuin koskaan”, sanoi heimon edustaja elokuvantekijöille. Nälän vuoksi taudit leviävät vauhdilla. Sujanan mukaan monet kutsuvat tilannetta kansanmurhaksi.

”Eräs heistä pyysi minulta, että ole kiltti, kerro tarinamme eteenpäin. Pyydä, ettei metsiä enää tuhottaisi”, Sujana sanoo.

Ja hän kertoo, sanoin ja elokuvin.

Veera Vehkasalo, maailma.net

Nanang Sujana kävi lokakuussa Suomessa Siemenpuu-säätiön järjestämän Siirretyt/Displaced-elokuvafestivaalin vieraana. Telapak saa Siemenpuulta tukea työhönsä.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 9.12.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi