Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Brasilia: Elintasotaudit valtasivat favelan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.12.2012

TEKSTI SEPPO SUOMELA

Pilottiprojekti Rio de Janeiron favelassa tarjoaa köyhille kaupunkilaisille korkeatasoista terveydenhuoltoa.

Joen pientareella Rio de Janeirossa Brasiliassa on vieriviereen kyhättyjä tiilitaloja piikkilanka-aitoineen. Talojen seiniä koristavat jalkapallojoukkueiden logot, graffitit ja luotien reiät, jotka kertovat huumejengien valtataisteluista. 

Keväinen tihkusade laskee harmaan hunnun Manguinhoksen  favelan eli slummin ylle.

Terveysasemalle johtavan tien varrella on koulu, jalkapallokenttä ja pieniä putiikkeja. Niiden hyllyt täyttyvät perunalastuista, tupakasta, karamelleista, Coca-Colasta ja oluesta. Kauppojen välissä on muutama internet-kahvila. Globalisaatio on vallannut myös brasilialaisen favelan.

Terveysaseman viereen on rakennettu kirjasto ja ulkoilmakuntosali.

Victor Vallan terveysasema on moderni ja vaikuttaa siistiltä. Suuret valokuvapotretit paikallisista asukkaista luovat kotoisan tunnelman. Ajanvaraus hoituu tietokoneella, asiakaspalvelu toimii jonotusnumeroilla ja vuoroaan odottavat potilaat voivat katsella vaikka televisiota.

Perusterveydenhuollon palveluja tarjoavaa terveysasemaa ja Family health -pilottiprojektia esitellään mielellään ulkomaalaiselle toimittajalle. 

Mielikuvia Rio de Janeirosta rikollisuuden, suurten tuloerojen ja satojen faveloiden kotina halutaan muuttaa. Kaupungin uudet projektit kohentavat alueiden turvallisuutta ja tarjoavat korkeatasoista perusterveydenhuoltoa, jotta köyhien kaupunkilaisten elämänlaatu paranisi ja terveyden eriarvoisuus vähenisi.

Eriarvoisuus huipussaan

Valtioiden sisäiset ja niiden väliset tulo- ja terveyserot ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan suuremmat kuin koskaan.

Vaikka elinajanodotteen nostamisessa sekä lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämisessä on edistytty maailmanlaajuisesti, terveyserot valtioiden välillä ovat valtavat.

Esimerkiksi malawilainen lapsi elää keskimäärin 47 vuotta, kun japanilaisen lapsen elinajanodote on 83 vuotta. Somaliassa äitikuolleisuus on yhä yli 1 000 (100 000 elävänä syntynyttä kohden), kun Euroopassa se on keskimäärin 21.

Brasiliassa jo parikymmentä vuotta jatkunut vahva talouskasvu, naisten koulutustason kohentuminen sekä hidastunut väestönkasvu ovat näkyneet terveysindikaattorien paranemisena. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus on 1980–1990 –luvulla vähentynyt keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Äitikuolleisuuden on vastaavasti arvioitu vähentyneen 4 prosentilla vuosittain.

Kuitenkin talouskasvun vahvoihin vuosiin liittyy Maailmanpankin raportin mukaan Brasiliassa myös huomattavaa tuloerojen kasvua.

Se näkyy terveydessä sekä alueellisesti että saman kaupungin sisällä.

Maan sisäiset terveyserot ovat edelleen merkittäviä. Koillis-Brasiliassa väestön elinajanodote on viisi vuotta lyhyempi kuin Etelä-Brasiliassa – tosin 1960-luvulla alueiden ero oli peräti 20 vuotta.

Rio de Janeirossa hiljattain tehdyissä tutkimuksessa selvisi, että asuinalueiden väestöjen eriarvoisuus on jopa räikeää. Miesten elinajanodote kaupungin vauraimmilla alueilla on 12,8 vuotta korkeampi kuin slummeissa. Vauraiden alueiden yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla on samanikäisiin faveloiden asukkaisiin verrattuna peräti kaksinkertainen terveellisen elinajan odote.

Kaupungit paisuvat

Muutto-aalto suurkaupunkeihin on vilkasta ympäri maailmaa. Brasiliassa se tietää etenkin nuorten ja työikäisten siirtymistä köyhiltä koillisosan maaseutualueilta São Pauloon ja Rio de Janeiroon.

Vuonna 2000 noin 81 prosenttia brasilialaisista asui kaupungeissa, kun vastaava luku 1960-luvulla oli 45 prosenttia. Samaan ilmiöön törmää myös muualla. Esimerkiksi 14 miljoonan asukkaan Dhakassa on jo 4 500 slummia. Päivittäin kaupunkiin muuttaa yli tuhat uutta asukasta. Heistä kaksi kolmesta päätyy asumaan slummialueille, joissa ilmanlaatu on maailman huonoimpia.

Kehitysmaiden kaupungit paisuvat hallitsettomasti muuttajista, jotka etsivät parempaa elämää. Asumistiheys slummeissa kasvaa. Samaan aikaan kasvavat myös terveyteen vaikuttavat riskitekijät, kuten sosiaaliset ja asunto-ongelmat, työttömyys, puhtaan juomaveden ja saniteettitilojen puute sekä globalisaatiota seuraavat epäterveelliset elämäntavat.

Nykyisin jo yli puolet maailman kroonisten tautien taakasta on kehitysmaissa, mikä johtaa vuosittain yli kahdeksaan miljoonaan alle 60-vuotiaan kuolemaan. Elintasotaudeista on tullut köyhyyden vitsauksia. Ylipainoisuus, alkoholismi ja tupakointi yleistyvät alemman sosiaaliluokan parissa varsinkin köyhissä kehitysmaissa.

”Päättäjät eivät yleensä aseta etusijalle kaupunkien slummien asukkaiden terveyttä ja sosiaalisia ongelmia. Maaseudun väestö on politiikoille tärkeämpi, vaikka usein slummien väestön terveysindikaattorit ovat merkittävästi maaseutuväestöä huonompia. Kaupunkien slummien köyhät ovat äänettömiä ja näkymättömiä”, toteaa bangladeshiläinen antropologi, Sabina Faiz Rachid maansa pääkaupungin tilanteesta.

Onnistumisen avaimet

Lääkäri Regina Ferreira da Silvan vastaanottohuone hohtaa uutuuttaan. Hän on työskennellyt Victor Vallan terveysasemalla vajaan vuoden ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Lääkäreitä ja lääkkeitä on riittävästi eikä turvallisuusongelmia ole kuten monen muun favelan klinikassa.

”Elintavat ovat muuttaneet slummien tautitaakkaa. Valtaosa potilaistamme sairastaa nykyisin kroonisia tauteja, kuten sokeri-, sydän- ja verisuonitauteja. Toki myös tuberkuloosi, lepra ja hiv ovat yleisiä”, da Silva kertoo ja jatkaa keskustelua potilaansa Paulina Rodriguezin kanssa.

Rodriguez on 17-vuotias ja raskaana. Hän on toista kertaa äitysneuvolassa ja esittelee iloisena negatiivista hiv-tulostaan. Terveysaseman toiminnasta tuntuu löytyvän vain kehuttavaa.

Terveydenhoito pilottialueella perustuu tiimityöskentelyyn ja väestövastuuseen. Lähes 30 000 asukkaan Manguinhos on jaettu kuuteen alueeseen. Jokaisesta alueesta huolehtii ryhmä lääkäreitä, sairaanhoitajia, hoitoapulaisia ja ”kyläagentteja”, jotka ovat saaneet vuoden koulutuksen.

Neljä viidestä potilaskäynnistä tapahtuu terveysasemalla. Loput ovat kotikäyntejä, joiden yhteydessä pyritään kartoittamaan terveyteen vaikuttavia riskitekijöitä.

Slummi on tarkoin kartoitettu. Tietokoneen ruutu näyttää värikoodein, mistä taloista löytyvät tuberkuloosi- tai leprapotilaat ja missä asuvat alkoholistit tai kotiväkivallan uhrit.

Sairaanhoitaja Luciana Ribeiro esittelee ylpeänä terveysaseman tiloja.

”Tässä huoneessa pidämme palavereja. Manguinhoksen asukkaat ovat vaikuttaneet palvelujen suunnitteluun. Jokainen Manguishon kuudesta alueesta on valinnut kansalaisedustajansa, jotka osallistuvat terveysaseman hallintoneuvoston kokouksiin.”

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 7.12.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi