Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ovatko eteläafrikkalaiset viinit kohta muisto vain? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 28.11.2011

Ovatko eteläafrikkalaiset viinit kohta muisto vain?

Mikäli Länsi-Kapmaan kuivat ja lämpimät kesät muuttuvat sateisiksi, käy viininviljely pahimmassa tapauksessa taloudellisesti kannattamattomaksi. Heikoimmassa asemassa ovat viinitilojen köyhät työntekijät.

Aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. Vehreät viinitilat levittäytyvät silmänkantamattomiin.

Viinitarhojen työntekijät istuvat puun alla varjossa syömässä eväitään. Täällä vajaan 70 kilometrin päässä Kapkaupungista, Cape Winelands -alueen sydämessä tuotetaan suurin osa maan valko- ja punaviineistä.

Perheen viinitarhaa pyörittävä eteläafrikkalainen Anton Louw. Kuva: Laura MeriläinenAnton Louw’n suku on pyörittänyt viinitilaa Länsi-Kapmaalla jo 1840-luvulta lähtien. Kuvat: Laura Meriläinen

Ilmastonmuutoksen myötä sääolojen ennustetaan muuttuvan epäsuotuisaksi viininviljelylle. Pahimmassa tapauksessa viininviljely vaikeutuu – ja kallistuu veden puutteen takia – niin ettei se ole enää taloudellisesti kannattavaa.

Lähes kaksisataa vuotta vanhaa suvun viinitarhaa pyörittävä eteläafrikkalainen Anton Louw ottaa ilmastonmuutoksen uhan vakavasti. Ympäristötieteiden maisteriksi Dublininin yliopistosta valmistunut Louw on perehtynyt aiheeseen ympäristökonsulttina työskennellessään.

"Etelä-Afrikan ilmaston ennustetaan muuttuvan entistä trooppisemmaksi. Cape Winelandsin sateiset talvet saattavat pian olla historiaa. Tilalle tulevat kuumat ja kosteat kesät."

Etelä-Afrikan eteläkärjen ilmastolle ominaista ovat sateiset ja leudot talvet ja lämpimät ja kuivat kesät. Jos kuumina kesäkuukausina alkaa sataa, lisää se tuholaisten riskiä viiniviljelmissä.

"Kosteus ja kuumuus on huono yhdistelmä. Tuholaiset lisääntyvät lämpimässä ilmassa ja silloin joudutaan käyttämään paljon enemmän kalliita tuholaismyrkkyjä. Jos lämpötilat kohoavat, valkoisten viinirypäleiden viljely hankaloituu. Punaiset viinirypäleet sietävät hieman paremmin ilmaston lämpenemistä", Louw selittää.

Ilmasto on jo muuttunut paljon

Viiniviljelyllä on historiallisesti Länsi-Kapmaalla pitkät perinteet. 1600-luvulla Etelä-Afrikkaan saapuneet ranskalaiset totesivat Cape Winelandsin maaperän ja ilmaston ihanteelliseksi viinin viljelyyn. Myös Louwn suku on pyörittänyt viinitilaa alueella jo 1840-luvulta lähtien.

"Kun olin pieni, isäni poimi viinirypäleitä aamuisin. Silloin viinitila oli aina aamulla usvan peitossa eikä äitini löytänyt isääni, kun hän oli viemässä isälleni aamupalaa. Nyt usvasta ei ole tietoakaan. Ilmasto on muuttunut paljon", hän kertoo havainnoistaan.

"Viininviljely on erittäin sääherkkää bisnestä. Jos ilmasto muuttuu rajusti, vaikuttaa se tuotteemme laatuun. Jos ilmasto lämpenee, viinirypäleet kypsyvät liian nopeasti, joka johtaa rypäleen sokeriarvojen nousuun. Silloin viinistä ei tule hyvää eikä siitä näin ollen saa hyvää hintaa markkinoilla."

Ilmastonmuutoksen lisäksi Louwta huolestuttaa globaali talouskriisi. Kun ajat ovat kovat, juovat ihmiset vähemmän viiniä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset viljelyn kannattavuuteen sekä maailman taloudellinen huono tilanne voivat ajaa viininviljelijät ahtaalle.

"Jos ilmasto muuttuu ennustusten mukaisesti, täytyy viininviljelijöiden tehdä varasuunnitelmia. Minä esimerkiksi voisin ryhtyä viljelemään rypäleitä, jotka sopivat paremmin kuumaan ilmastoon, aloittaa ruokakasvien viljelyn tai myydä viinitarhan", Louw summaa.

Petersen käy töissä viinitiloilla. Hänellä ei ole varasuunnitelmaa, jos työt tilalla loppuvat. Kuva: Laura MeriläinenJohn Petersen käy töissä viinitiloilla. Hänellä ei ole varasuunnitelmaa, jos työt tilalla loppuvat.

Köyhällä työntekijällä ei ole varasuunnitelmaa

Alueen viinitilat työllistävät tuhansia paikallisia. Eniten käsipareja tarvitaan sadonkorjuun aikaan maalishuhtikuussa.

Köyhälle John Petersenille viinitilalla työskentely on elinehto. Hän on tehnyt töitä Louwn tarhalla neljä vuotta. Suurin osa Petersenin sukulaisistakin työskentelee viinitiloilla.

Petersen tuntee ilmastonmuutoksen uhat. Mutta toisin kuin varakkaalla viinitilan omistajalla, Petersenillä ei ole varasuunnitelmaa, jos työt viinitilalla loppuvat.

"Olen syntynyt täällä ja tämä on kotini. En voisi kuvitella muuttavani töiden perässä muualle, mutta jos työt vähenevät tai loppuvat, on se vakava ongelma."

Laura Meriläinen

Kirjoittaja on Etelä-Afrikassa asuva vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

 

Kansainvälinen ilmastokokous Etelä-Afrikassa

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on varoittanut ilmastonmuutoksen vaikuttavan ensimmäisenä maailman köyhään väestöön.

"Köyhimmät maat kärsivät eniten ilmastomuutoksista, vaikka ne ovat siitä kaikkein vähiten vastuussa", Ki-moon on todennut.

Etelä-Afrikassa Durbanissa järjestetään marrasjoulukuun vaihteessa YK:n 17. kansainvälinen ilmastokokous.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 28.11.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi