Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Himalajan alue: Luonnolle on laskettava rahallinen arvo - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 25.11.2011

Himalajan alue: Luonnolle on laskettava rahallinen arvo

Minkälaista kompensaatiota Himalajan maat voisivat saada siitä, että ne varjelevat koko maapallon hyvinvoinnin kannalta kriittistä luonnon monimuotoisuutta.

ICIMODin johtaja Andreas Schild. Kuva: Olli MoilanenJopa miljardi ihmistä ovat riippuvaisia vuoristosta tulevasta vedestä. Tätä ei kuitenkaan huomioida taloudellisesti mitenkään. ”Vettä pidetään annettuna luonnonvarana”, toteaa ICIMODin johtaja Andreas Schild. Kuva: Olli Moilanen

Himalajan alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaita alueita, jotka myös tuottavat merkityksettömän vähäisen määrän ilmastokaasuja. Himalajan alueen maiden ihmiset ovat kuitenkin hyvin köyhiä.

Himalajan alueella toimivan vuoristoalueiden tutkimukseen keskittyvän ICIMODin johtajan Andreas Schildin mielestä on ensiarvoisen tärkeää vakuuttaa globaali yhteisö siitä, että vähähiilisenä pysymisellä on hintansa ja että tästä on saatava kunnollinen kompensaatio.

”Rio+20-neuvotteluprosessiin [YK:n kestävän kehityksen huippukokous 2012] on otettu yhdeksi avainteemaksi vihreä talous, jotta talouden hiilijalanjälki pienenisi. Jos vihreän talouden suunnitelmassa ei oteta huomioon vuoristoalueiden erityistä tilannetta, olisi paljon kannattavampaa vähentää hiilijalanjälkeä vain teollisuusmaissa”, Schild selittää.

”Emme voi hyväksyä sitä, että Bhutan, Nepal tai muut Himalajan maat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaita ja tuottavat vain vähän hiilipäästöjä, mutta ihmiset joutuvat kärsimään köyhyydestä.”

Siksi Schildin mielestä on erittäin tärkeää, että Himalajan maiden hallitukset vaativat, että asiat mainitaan selvästi tulevien huippukokousten loppujulistuksissa, niin Durbanin ilmastokokouksessa marras-joulukuussa kuin Rion kestävän kehityksen kokouksessa kesäkuussa.

”Tämä on mielestäni kriittistä Himalajan maiden tulevaisuudelle. On erittäin tärkeää näyttää, että vuoristojen suojelu ei hyödytä pelkästään vuoriston ihmisiä vaan koko maailmaa.”

”Pitää varmistaa, että kun uusia instrumentteja kehitetään, vuoristot saavat tarpeeksi huomiota. Tarvitsemme muun muassa sopeutumisrahastoja, jotka keskittyvät vuoristoalueisiin – tarpeet ovat erilaiset kuin pienillä saarivaltioilla tai rannikoilla”, Schild muistuttaa.

Luonnonvarat mukaan bruttokansantuotteeseen

Schild näkee globaaleissa neuvotteluprosesseissa uusia aloitteita, joissa vuoristojen biodiversiteetti tulisi kuitenkin nähdä arvokkaampana. Tällainen sisältyy muun muassa Rio+20-prosessin vihreään talouteen.

”Vihreä talous ottaa huomioon ekosysteemit ja niiden palvelut. On esimerkiksi pohdittu sitä, että luonnonvarojen käyttö laskettaisiin mukaan bruttokansantuotteeseen. Tämä muuttaa ajattelutapaa, mutta myös sitä, miten arvioimme luonnonvaroja.”

Jos luonnonvarat arvioidaan arvokkaammiksi, myös niiden tuottamien niin sanottujen ekosysteemipalveluiden arvo kasvaa. Yksi selkeä ekosysteemipalvelu Himalajan alueella on vesi: hyvin laaja alue – jopa miljardi ihmistä – Himalajan rinteillä ja edelleen tasangoilla on riippuvainen vuoristosta tulevasta vedestä. Tätä ei kuitenkaan huomioida taloudellisesti mitenkään.

”Vettä pidetään annettuna luonnonvarana”, Schild toteaa.

Jonkinlaisia aloitteita on kuitenkin jo olemassa.

”Intiassa on tehty laskelmia siitä, miten vuoristo vaikuttaa sieltä alkunsa saaneen joen alajuoksulla oleviin alueisiin. Sitten on pohdittu, että miten 'palvelua' voidaan kompensoida.”

Yhteisö voi esimerkiksi saada korvauksen metsän suojelemisesta, minkä ansiosta alueelta tulevan juomaveden laatu pysyy hyvänä.

”Tällaisia markkinatalouden ehdoilla toimivia esimerkkejä on paljon, mutta ne tarvitsevat lain puitteet kussakin maassa. Lisäksi tarvitsemme konkreettisia hallintostrategioita ja uskon, että tarvitaan myös kansainvälistä säätelyä”, Schild sanoo.

Kohti monipuolisempia tuotteita

Luonnon monimuotoisuutta voi myös tuotteistaa. Esimerkiksi vaeltajilta voidaan ottaa maksu pääsystä tietylle luonnonarvoiltaan arvokkaalle alueelle. Rahat käytetään alueen kestävään kehittämiseen.

Schild näkee markkinamahdollisuuksia esimerkiksi Intian keskiluokassa, jossa on kasvavassa määrin kuluttavia ihmisiä kuin länsimaissakin: puhdas, terveellinen ruoka on tulossa yhä muodikkaammaksi. Mitä tarkemmin tällaisen tuotteen pystyy sijoittamaan tulevaksi tietyltä alueelta, sitä parempi.

”Esimerkiksi Nepaliin tuodaan paljon kiinalaisia omenoita, jotka ovat hyvin tasalaatuisia. Ihmiset maksavat kuitenkin korkeamman hinnan omenoista, jotka ovat Mustangista [alue Nepalissa], vaikka ne eivät ole kaikki samankokoisia ja -näköisiä. Mutta ne ovat maukkaampia. Niillä on myös positiivinen imago”, Schild sanoo.

Schildin mielestä maatalouden pitäisi Himalajalla monipuolistua ja keskittyä tämänkaltaisiin erikoistuotteisiin, koska niiden arvo on suurempi.

Olli Moilanen

International Centre for Integrated Mountain Development, ICIMOD

  • Suomi tukee Himalajan alueellista ilmasto-yhteistyötä ICIMODin kautta kahdella miljoonalla eurolla vuosina 2009–2012
  • Sveitsiläisen Andreas Schildin johtajakausi ICIMODissa päättyy 1. joulukuuta 2011. Hänen seuraajansa on yhdysvaltalainen David Molden
  • ICIMODin jäsenvaltioita on kahdeksan: Afghanistan, Bangladesh, Bhutan, Kiina, Intia, Myanmar, Nepal ja Pakistan
  • ICIMODin verkkosivut: www.icimod.org/
     
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 24.11.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi