Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Himalajan alueen ilmasto muuttuu – mutta miten? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 18.11.2011

Himalajan alueen ilmasto muuttuu – mutta miten?

Himalajan maiden on alettava sopeutua ilmastonmuutokseen, vaikkei sen vaikutuksista ole tarkkaa tietoa. "Jos oletamme, että Bangladesh saattaisi tarvita 30 metriä korkean vallin estämään meriveden pääsyn mantereelle, rakentaminen pitää aloittaa heti. Muuten on liian myöhäistä”, sanoo WaterAidin ilmastonmuutosjohtaja Arif Abdullah Khan.

Himalajan alueen valtiot ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Muun muassa meriveden pinnan nousu, Himalajan ikijäätiköiden sulaminen, saderytmin heilahtelut ja lisääntyvät hirmumyrskyt tuovat alueelle erityistä epävakautta – tai ainakin näin oletetaan.

Itäisen Himalajan neljä valtiota – Bhutan, Nepal, Intia ja Bangladesh – kokoontuvat lauantaina 19. marraskuuta Bhutanin ilmastohuippukokoukseen ratkaisemaan sopeutumistaan ilmaston vääjäämättömään muuttumiseen. Kokouksessa neljän valtion johtajan on tarkoitus allekirjoittaa kymmenvuotinen puitesopimus, jossa valtiot sitoutuvat turvaamaan alueen ruoka-, energia- ja vesivaroja sekä luonnon monimuotoisuutta.

Globaali ilmastokokous järjestetään marraskuun lopulla Durbanissa Etelä-Afrikassa.

Khumbun jäätikkö Nepalissa. Kuva: Flickr/Andy Hares, CC BY-NC-SA 2.0Aasian suuret joet saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä. Kuvassa Khumbun jäätikkö Nepalissa. Kuva: Flickr/Andy Hares, CC BY-NC-SA 2.0

Tieteellistä näyttöä puuttuu

Esimerkiksi Bangladeshissa ei ole vielä tarkkaa tieteellistä näyttöä sille, miten ilmastonmuutos maahan vaikuttaa, väittää bangladeshilaisen Independent Universityn ympäristötieteen professori Haroun Er Rashid.

”Vaikka ilmastonmuutos on hyvin selvää napa-alueilla ja vuoristoissa, en ole vielä nähnyt varmaa todistusaineistoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Bangladeshissa. Ne muutokset, joiden katsotaan olevan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Bangladeshissa, ovat kuitenkin lyhytaikaisia säävaihteluja, joita on havaittu ennenkin ja jotka ovat normaalien heilahtelujen rajoissa”, professori selvittää.

Rashid ei ole ilmastonmuutosskeptikko, mutta perää kunnollista tieteellistä tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotta haasteisiin voitaisiin parhaalla tavalla varautua.

”Kaikki muutokset laitetaan nykyään herkästi ilmastonmuutoksen syyksi. Osittain syynä on se, että ilmastonmuutosprojekteihin on tarjolla paljon rahoitusta”, Rashid väittää.

Tarvitaan tarkempaa paikallista tietoa

Kansainvälinen WaterAid on yksi Bangladeshissa ilmastonmuutoshankkeita toteuttava kansalaisjärjestö. Vaikka järjestö on riippuvainen avunantajien rahoituksesta, sen ilmastonmuutosohjelman johtaja Arif Abdullah Khan ei kiellä professorin väitettä. Hänenkin mielestään juuri nyt tarvitaan ennen kaikkea lisää tutkimusta.

WaterAidin ilmastonmuutosohjelman johtaja Arif Abdullah Khan. Kuva: Olli Moilanen"Nykyinen data ilmastonmuutoksesta on hyvin globaalia. Tarvitsemme tarkempaa paikallista tietoa", sanoo WaterAidin ilmastonmuutosohjelman johtaja Arif Abdullah Khan. Kuva: Olli Moilanen

”Nykyinen data ilmastonmuutoksesta on hyvin globaalia. Tarvitsemme tarkempaa paikallista tietoa. Mekin olemme aloittaneet ilmastonmuutosohjelmamme puitteissa tutkimuksia”, Khan kertoo.

Professori Rashid havainnollistaa tiedon puutetta kertomalla Bangladeshin rannikon tilanteesta. Usein toistetaan faktana, että Bangladesh kärsii meriveden noususta.

”Jos sateet lisääntyisivät rannikolla, se itse asiassa lieventäisi kohoavan meriveden tuomaa maaperän suolapitoisuuden nousua. Emme kuitenkaan tiedä, lisääkö ilmastonmuutos sateita vai vähentääkö se niitä”, Rashid selittää.

Käytännön toimijat kuten WaterAid ovat kuitenkin jo aloittaneet hankkeita, jotka koettavat lievittää ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia Bangladeshissa.

”Sen perusteella mitä tiedämme, meidän on pakko alkaa toimia nyt. Esimerkiksi, jos oletamme, että Bangladesh saattaisi tarvita 30 metriä korkean vallin estämään meriveden pääsyn mantereelle, rakentaminen pitää aloittaa heti. Muuten on liian myöhäistä”, Khan sanoo.

Lisää fossiilista energiaa?

Bhutanin huippukokous etsii ratkaisua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mutta puitesopimuksessa mainitaan myös ilmastonmuutoksen torjuminen.

Independent Universityn ympäristötieteen professori Haroun Er Rashid. Kuva: Olli Moilanen"Emme pysty ratkaisemaan edes nykyisiä ongelmia, jos liian moni meistä alkaa miettiä tulevaisuuden pulmia", sanoo ympäristötieteen professori Haroun Er Rashid bangladeshilaisesta Independent Universitystä. Kuva: Olli Moilanen

Professori Rashid ei pidä köyhien maiden osuutta ilmastonmuutoksen ratkaisijana lainkaan merkittävänä. Hänen mukaansa juuri köyhyys on Bangladeshille paljon akuutimpi ongelma.

”Bangladeshin vaikutus [maailman ilmastokaasuihin] on mitätön. Meidän pitäisi lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, muuten emme voi nousta köyhyydestä. Emme pysty ratkaisemaan edes nykyisiä ongelmia, jos liian moni meistä alkaa miettiä tulevaisuuden pulmia”, professori täräyttää.

Miten sitten jos Bangladeshista tulee varakkaampi ja kulutustaso nousee?

”Yleensä ajattelemme tavaroiden kulutusta, kun puhumme elämänlaadun kohoamisesta. Jos kuitenkin mietitään kuluttamista toisin: koulutusta, terveyspalveluita. En usko, että Bangladeshissa aletaan ostaa vaatteita, joita emme tarvitse tai että jokainen hankkii auton. Tämä on länsimainen malli. Meidän täytyy päästä köyhyydestä koulutuksen, ruokaturvan parantamisen ja terveyspalveluiden avulla”, Rashid sanoo optimistisesti.

Olli Moilanen

 

Ilmaston muuttumien vaikuttaa voimakkaasti Etelä-Aasiassa

Bhutanin ilmastohuippukokoukseen osallistuvien neljän valtion alue on kaikkea muuta kuin merkityksetön ilmastonmuutoksen kannalta.

Etelä-Aasiassa Himalajan rinteillä ja vuorilta virtaavien jokien alajuoksulla sijaitsevalla alueella asuu viidennes koko maailman väestöstä, ja alueella on kaksi maailman suurimpiin kuuluvaa jokea, Ganges ja Brahmaputra, jotka saavat alkunsa Himalajalta.

Etelä-Aasia niittää toistuvasti kyseenalaista kunniaa tutkimuksissa, joissa analysoidaan alueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Brittiläisen riskianalyyseihin erikoistuneen Maplecroftin lokakuussa julkaisema tutkimus rankkaa Bangladeshin maailman toiseksi haavoittuvammaksi valtioksi. Myös Intia on samassa viisiportaisen riskiasteikon korkeimmassa luokassa, vaikkakin ”vasta” sijalla 28.

Kaupungeista korkeimmassa riskiluokassa ovat Etelä-Aasian alueella Dhaka ja Chittagong Bangladeshissa sekä Kolkata Intiassa. Lisäksi toiseksi korkeimmassa luokassa ovat Intian Mumbai, Delhi ja Chennai.

Korkeaan riskiluokitukseen vaikuttavat muun muassa kaupunkien nopea kasvu, huono hallinto, korruptio, köyhyys ja heikko infrastruktuuri, joiden vuoksi kaupungit eivät pysty varautumaan alueella ennusteiden mukaan kiihtyviin luonnonmullistuksiin.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi