Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Aid for Trade: Tadžikistanilaisleipurin pullat viedään käsistä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.11.2011

Aid for Trade: Tadžikistanilaisleipurin pullat viedään käsistä

”Lainan avulla olen voinut rakentaa leipomon ja remontoida myös muita tiloja. Olen hankkinut jääkaapin, uuneja, vesipumpun ja vetänyt tänne sähkölinjan 1,5 kilometrin päästä”, SodikoDadojon luettelee. Ulkoministeriön tukema Aid for Trade -ohjelma tarjoaa Tadžikistanin maaseudun yrittäjille lainoja, koulutusta sekä neuvontaa viljelyyn ja markkinointiin.

Maksuda Jusupova, 50, tulee vastaan jo pihamaalla kantaen tarjotinta, jossa on tuoreita leivonnaisia ja suolaa. Hän hymyilee niin, että kultahampaat välkkyvät.

Vieressä kulkee yhtä iloisena Jusupovan mies Sodiko Dadojon, 52. Pariskunnan leipomo-ravintolayrityksellä menee niin hyvin, että se on voinut palkata lisää väkeä.

Leipomo-ravintolayrittäjä Sodiko Dadojon ja hänen vaimonsa Maksuda Jusupova ahkeroivat yrityksessään aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan. Kuva: Petteri Kokkonen Leipomo-ravintolayrittäjä Sodiko Dadojon (vas.) ahkeroi työntekijöidensä kanssa yrityksessään aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan. Kuva: Petteri Kokkonen

Menestyksen taustalla on 8 000 euron laina, jonka Dadojon sai YK:n kehitysohjelman UNDP:n kautta. UNDP:llä on alueellinen toimisto Tadžikistanin pohjoisosassa Khujandissa.

”Lainan avulla olen voinut rakentaa leipomon ja remontoida myös muita tiloja. Olen hankkinut jääkaapin, uuneja, vesipumpun ja vetänyt tänne sähkölinjan 1,5 kilometrin päästä”, Dadojon luettelee.

”Alkuvaiheessa osallistuin koulutuksiin ja tein tarkan yrityssuunnitelman. Syyskuusta lähtien olen alkanut maksaa lainaa takaisin: ensimmäiset neljä kuukautta vähän vähemmän ja sen jälkeen vähän suuremmilla summilla.”

Tadžikistan on yksi niistä Keski-Aasian maista, joissa Suomen ulkoministeriö on tukenut UNDP:n koordinoimaa Aid for Trade -ohjelmaa vuodesta 2009 lähtien. Ohjelman tarkoituksena on tukea yrittäjyyttä ja edistää sitä kautta koko alueen taloudellista kehitystä.

Keski-Aasian lisäksi Aid for Trade -ohjelmaa toteutetaan Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasiassa. Vuosina 2011–2014 Suomi tukee ohjelmaa näillä alueilla 4,6 miljoonalla eurolla.    

Ensimmäiset asiakkaat tulevat aamuviideltä

”Me leivomme täällä liepuskaa, chapatia, pullaa, kakkuja ja leivoksia. Teehuoneen ensimmäiset asiakkaat tulevat jo aamuviideltä. Ostajia tulee sieltä ja täältä, koska olemme aivan Kirgisian rajalla. Hieman yli puolet asiakkaista on kirgiisejä. Täällä käy paljon kauppaväkeä, jotka kuljettavat tavaraa rajan yli”, Dadojon kertoo.

”Aiemmin kun minulla ei vielä ollut omaa leipomoa, jouduin ostamaan leivonnaiset isolta torilta Khujandista, jonne on matkaa 25 kilometriä. Siinä meni paljon aikaa, kun kulki tietä edestakaisin.”

Leipomon ja teehuoneen lisäksi yrityksellä on ravintola, jossa myydään kulkijoille aamiaista, lounasta ja illallista. Nälkäisiä suita riittää, sillä 60-paikkaisen ravintolan pihalla on minibussien päätepysäkki.

Rouva Sumanniso Vositova puhdistaa keittiössä riisiä plov-ruokaa varten. Sitä tarvitaan nyt paljon, sillä Bishekistä Kirgisian puolelta on tehty ruokatilaus kahdentoista hengen seurueelle. Suosittu plov on Tadžikistanin ja Uzbekistanin kansallisruokaa.

Myös Vositovalla on syytä hymyyn. Hän oli nimittäin työtön ennen kuin sai Dadojonin yrityksestä työtä tämän laajentaessa toimintaansa.

Ennen laajennusta Dadojonin teehuoneessa ja ravintolassa työskenteli vain muutama ihminen. Nyt työntekijöitä on pitkälle toistakymmentä.

Sumanniso Vositova viihtyy hyvin työssään ravintolan keittiössä. Aiemmin työttömänä ollut Vositova sai työpaikan, kun Sodiko Dadojon laajensi yritystään. Kuva: Petteri KokkonenSumanniso Vositova viihtyy hyvin työssään ravintolan keittiössä. Aiemmin työttömänä ollut Vositova sai työpaikan, kun Sodiko Dadojon laajensi yritystään. Kuva: Petteri Kokkonen

Kolhoosit muuttuivat Dekhan-farmeiksi

Puuvillapellolla työskentelevät naiset ovat peittäneet kasvonsa kankailla suojaksi aurinkoa, pölyä ja ötököitä vastaan.

”Sadonkorjuu alkoi elokuun lopussa ja jatkuu marraskuun puoliväliin saakka, noin 80 päivän ajan”, kertoo Saodat Akhmadjonova, 51, joka on yksi pellolla puuvillaa poimivista naisista.

Akhmadjonova johtaa dekhan-farmia, joka on 48 jäsenen osuuskunta. Viljelyalaa on yksi hehtaari jokaiselle jäsenelle.

Dekhan tarkoittaa tadžikiksi talonpoikaa. Kun entiset Neuvostoliiton maat itsenäistyivät, loppui myös kolhoosien toiminta, nimellisesti.

Pitkä sisällissota, vaikea taloudellinen tilanne ja epämääräiset omistusolot johtivat Tadžikistanissa siihen, että ihmiset jatkoivat työskentelyä yhteistoimintatiloilla, joita alettiin kutsua nimellä dekhan farm. Yli 60 prosenttia maan viljelyalasta on dekhan-osuuskuntien omistuksessa.

Saodat Akhmadjonova (oik.) johtaa dekhan farm -osuuskuntaa, jossa on 48 jäsentä. Kuva: Petteri KokkonenSaodat Akhmadjonova (oik.) johtaa dekhan farm -osuuskuntaa, jossa on 48 jäsentä. Osuuskunta on nyt siirtymässä luomupuuvillan viljelyyn, koska laskee saavansa siitä paremman hinnan, minkä lisäksi puuvillan tuotantokustannukset vähenevät huomattavasti. Kuva: Petteri Kokkonen

”Viljelemme nyt luomupuuvillaa, koska siitä pitäisi saada kolme vuotta kestävän sertifiointiprosessin jälkeen kaksinkertainen hinta tavalliseen puuvillaan verrattuna”, Akhmadjonova sanoo.

”Lisäksi luomupuuvillan viljelykustannukset ovat oleellisesti pienemmät, koska ei tarvitse käyttää kemiallisia lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Kävin UNDP:n järjestämässä koulutuksessa, jossa opin monenlaista luomuviljelystä. Nyt tiedän, kuinka suojata puuvillaa biologisesti tuholaisilta, kuinka valmistaa orgaanisia lannoitteita ja kuinka suunnitella viljelyä yleensä.”

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 16.11.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi