Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Saamelaisten oikeudet kelpaisivat Chilen alkuperäisväestöllekin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.11.2011

Saamelaisten oikeudet kelpaisivat Chilen alkuperäisväestöllekin

”Jos kehitys tarkoittaa Äiti Maan tuhoamista, me emme halua kehitystä”, totesi Chilen suurinta alkuperäiskansaa edustava Mijael Carbone Queipul. Pohjoismaiden kiertueensa aikana mapuchet kertoivat ahdingostaan, moittivat monikansallisia metsäyrityksiä ja ihastelivat saamelaisten oikeuksia.

”On kestämätöntä suojella luontoa yhdellä puolella maapalloa ja samaan aikaan tuhota sitä toisaalla”, sanoo Chilen suurimman alkuperäiskansan edustaja Mijael Carbone Queipul. Hän kertoo monikansallisten metsäyritysten sekä pilaavan mapuche-kansan elinympäristöä että edesauttavan ihmisoikeusloukkauksia.

Carbone Queipul johtaa Alianza Territorial Mapuche -nimistä järjestöä, joka kuuluu mapuche-kansan näkyvimpiin äänitorviin. Järjestön edustajat vierailivat lokakuussa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kertomassa pohjoismaalaisille alkuperäisväestön kokemista ihmisoikeusloukkauksista sekä rakentamassa strategista kumppanuutta saamelaisten kanssa.

”Tietous mapuchejen ahdingosta on täällä vähäistä”, Carbone Queipul kertoo. ”Olen järkyttynyt siitä, koska pohjoismaalaisilla on suuri rooli meidän maitamme valtaavissa monikansallisissa metsäyrityksissä.”

Mapuchejen mielenosoitus. Kuva: Carol Crisosto Cadiz/Flickr/CC BY-SA 2.0 Koska mapucheilla ei ole poliittista edustusta Chilessä, he pyrkivät tuomaan äänensä kuuluviin mielenosoitusten kautta. Kuva on syyskuulta 2010. Kuva: Carol Crisosto Cadiz/Flickr/CC BY-SA 2.0

Metsäyhtiöt ovat tuoneet mapuchejen asuinseuduille sinne kuulumattomia puulajeja kuten eukalyptusta ja mäntyä, jotka vaativat paljon vettä ja ovat muuttaneet alueen ekosysteemiä voimakkaasti.

”Meille ei enää riitä vettä, koska kaikki menee yritysten käyttöön”, Carbone Queipul sanoo. Lisäksi alueelle on tulossa monikansallisten yhtiöiden toiveesta kansainvälinen lentokenttä.

”Luonnon kanssa leikkiminen tuo suuria ongelmia tulevaisuudellemme. Jos kehitys tarkoittaa Äiti Maan tuhoamista, me emme halua kehitystä.”

Poliisit tulevat suuryritysten vanavedessä

Arviot mapuchejen lukumäärästä vaihtelevat. He muodostavat noin 4–10 prosenttia Chilen väestöstä. Kansa on perinteisesti asuttanut Etelä- ja Keski-Chilen alueita, mutta nykyään suuri osa maista on siirtynyt yritysten hallintaan. Huomattava osa mapucheista on muuttanut kaupunkeihin.

Mijael Carbone Queipul. Kuva: Satu RyynänenMijael Carbone Queipul. Kuva: Satu Ryynänen

Mapuche-kansa nousi otsikoihin vuosi sitten, kun 32 sen edustajaa aloitti nälkälakon. Nälkälakkolaiset vastustivat terrorismin vastaisen lain soveltamista heihin: laki salli muun muassa henkilöllisyytensä salaavien todistajien käytön sekä siviilien tuomitsemisen sotaoikeudessa.

Nälkälakon seurauksena tuomiot lievenivät, mutta Carbone Queipul sanoo ihmisoikeusloukkausten jatkuvan. Hän kertoo Chilen armeijan ja poliisin olevan vahvasti edustettuina mapuchejen alueilla.

”He käyttävät valvontakameroita ja jatkuvasti partioivaa helikopteria vahtiakseen yhteisöämme. Poliisin edustajat pääsevät alueillemme huomaamattomasti suuryhtiöiden vanavedessä.”

Mapuchet toivovat suomalaisten tukea

Mijael Carbone Queipul sanoo pelkäävänsä, että valvonta tulee tiukentumaan pohjoismaiden kiertueen jälkeen, koska nyt heillä on kansainvälisiä kontakteja ja laajempi tuki asialleen. Vierailu itsessään on kuitenkin sujunut hänen mukaansa hienosti. ”Meidät on otettu täällä hyvin vastaan. Asiaamme on kuunneltu”, hän kehuu.

Alianza Territorialin edustajat ovat tavanneet kiertueellaan järjestöjen ja kansalaisaktiivien lisäksi eri maiden kansanedustajia ja ministeriöiden virkamiehiä. Erityisesti saamelaisten tapaaminen oli Alianza Territorialille tärkeää. Alkuperäiskansojen edustajat vaihtoivat kokemuksia ja ideoita.

”Haluamme saamelaisten tapaan perustaa oman edustajainhuoneen ja saavuttaa itsemääräämisoikeuden.”

Chilessä asuu mapuchejen lisäksi muitakin alkuperäiskansoja. Carbone Queipul kertoo, että he ovat yrittäneet tehdä yhteistyötä aymarojen kanssa.

”Se on vaikeaa, koska he eivät uskalla vastustaa julkista valtaa samalla tavoin kuin me”.

Chilen lisäksi mapucheja asuu Argentiinan eteläosissa.

”Olemme tukeneet symbolisesti toisiamme, mutta konkreettista yhteistyötä meillä ei ole ollut”, Carbone Queipul toteaa. ”Saamelaiset toimivat meille kuitenkin esimerkkinä siitä, että alkuperäiskansat voivat ajaa asiaansa rajat ylittävällä yhteistyöllä."

Satu Ryynänen

Sopimus numero 169

Chile on ratifioinut YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen nro 169. Sopimus velvoittaa valtioita oikeudellisesti.

Sopimuksessa sanotaan muun muassa, että

  • valtioiden tulee suojella alkuperäiskansojen oikeutta niiden maiden omistukseen, jotka ovat näille perinteisesti kuuluneet.
  • valtioiden tulisi käyttää erityisiä keinoja suojellakseen alkuperäiskansojen väestöä, instituutioita, omaisuutta, työvoimaa, kulttuuria ja ympäristöä.
  • kansallisen lakien soveltamisessa tulee laittaa ensisijalle kansojen omat tavat ja käytännöt.
  • alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia ei tulisi loukata voimankäytöllä.
  • rankaisemisessa tulee suosia muita keinoja kuin vankeutta.
  • alkuperäiskansojen yhteiskunnallisia, kulttuurisia, uskonnollisia ja hengellisiä arvoja tulee suojella.

Suomi ei ole ratifioinut sopimusta muun muassa saamelaisten maanomistuskysymysten takia.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 4.11.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi