Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kurkistus apulaisasiantuntijan arkeen Sansibarilla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 31.10.2011

Kurkistus apulaisasiantuntijan arkeen Sansibarilla

”Työt eivät aina mene toivotulla vauhdilla eteenpäin, ja on hyväksyttävä, että kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa", tietää ympäristö- ja metsähallinnon apulaisasiantuntija Henna Tanskanen. Hän työskentelee Tansaniaan kuuluvilla Sansibarin saarilla maankäytön ohjauksen ja suunnittelun ohjelmassa.

Sansibarin metsiä uhkaavat ympäröivän asutuksen laajeneminen, luvaton puiden kerääminen ja maaperän saastuminen. Metsien kestävää hyödyntämistä on tuettu suomalaisvoimin jo 1990-luvulta alkaen.  

”Ihmiset huolestuvat huomatessaan metsävarojensa häviävän ja haluavat vaikuttaa asiaan. Tässä me tulemme mukaan ja autamme luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelussa”, sanoo Henna Tanskanen, ympäristö- ja metsähallinnon apulaisasiantuntija Sansibarin maankäytön ohjausta ja suunnittelua toteuttavasta SMOLE II-ohjelmasta.   

Tanskanen toivoo, että Sansibarin ensimmäinen yhteisömetsä on pian rekisteröity maarekisteriin. Se takaisi paikallisyhteisölle omistajuuden maahan eikä pelkästään luonnonvaroihin. Kuva: Sirpä PietiläTanskanen toivoo, että Sansibarin ensimmäinen yhteisömetsä on pian rekisteröity maarekisteriin. Se takaisi paikallisyhteisölle omistajuuden maahan eikä pelkästään luonnonvaroihin. Kuva: Sirpa Pietilä

Metsien suojelua turvataan muun muassa yhteisömetsillä, jotka perustuvat koko kyläyhteisön kanssa yhdessä suunniteltavaan sopimukseen metsän ja sen luonnonvarojen käytöstä. Suunnitteluun ja päätösten tekoon otetaan mukaan kaikki, myös kaikkein köyhimmät kyläläiset. Ohjelma valvoo, että kaikkien edut otetaan huomioon.

Yhteisöjä avustetaan myös rekisteröimään yhteisömetsäalueet maarekisteriin, jolla voidaan taata oikeus maahan luonnonvarojen lisäksi.

”Vaikka käyttöoikeus on suojattu, maa kuuluu yhä valtiolle. Jos maan omistus saataisiin yhteisölle, maankäyttö ja ihmisten toimeentulo olisi turvatumpaa”, Tanskanen selventää.

Luonnonvarojen käytön suunnittelulla etsitään lisäksi tapoja parantaa ihmisten toimeentuloa, muun muassa luomalla vaihtoehtoisia kestäviä elinkeinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi mehiläistarhaus sekä lehvien hyödyntäminen korien tekemiseen.

Tieto kulkee avoimella keskustelulla

Käytännössä Tanskasen työ on työprosessien tehostamista ja maankäytöstä vastaavien ministeriöiden yhteistyön edistämistä.

”Tiedonvaihto ei aina konkretisoidu. Esimerkiksi yhteisömetsien suunnittelussa pitäisi pysähtyä miettimään, voidaanko aiemmista kokemuksista ottaa oppia ja voidaanko asioita tehdä jatkossa paremmin. ”

Tanskanen kertoo työn Sansibarilla opettaneen kärsivällisyyttä, mutta myös keskustelukulttuuria.

”Työt eivät aina mene toivotulla vauhdilla eteenpäin, ja on hyväksyttävä, että kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa. Toisaalta sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää, kuulumisien kyselyyn käytetään aikaa ja asioista jutellaan avoimesti. Kulttuuriero on melkoinen Suomeen, missä asiat hoidetaan usein sähköpostitse vaikka istuttaisiin samassa toimistossa.”

Nuorena naisena muslimikulttuurissa

Sansibarilla naisten ja miesten koulutustasossa on suuri ero, mikä näkyy naisten puuttumisena päättävissä viroissa. SMOLE II-ohjelma tekee poikkeuksen.

”Meillä on mukana monta hyvinkoulutettua ja aktiivista naista, metsänhoitajia ja ympäristöasiantuntijoita. He ovat omalla ammattitaidollaan saaneet aikaiseksi työympäristön, jossa kunnioitetaan osaamista sukupuoleen katsomatta. Näiden naisten peesissä on hyvä työskennellä.”

Tanskanen muistuttaa, että koulutuksen hankkiminen on tarkoittanut paikallisille naisille myös henkilökohtaisia uhrauksia. Opiskelu ja työura muuttavat perinteistä ydinperhekäsitystä. Monessa perheessä on kuitenkin huomattu, että myös naisten koulutus kannattaa, ja koko suku osallistuu esimerkiksi lastenhoitoon.

Kehitysyhteistyötehtäviä tarjolla myös nuorille

Tanskanen suosittelee nuoria kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita etsimään itse aktiivisesti mahdollisuuksia alalla työskentelyyn, ulkoministeriön yleisten hakujen lisäksi yrityksistä ja järjestöistä.

Tanskasella on tutkinnot ympäristönhallinnasta ja -teknologiasta Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä Englannista soveltavan ekologian ja suojelun alalta. Kansainvälistä työkokemusta hänellä on Englannista, Namibiasta, Etiopiasta ja Seychelleiltä. Myös puoliso työskentelee Sansibarilla johtaen sieltä käsin Suomen WWF:n kehityshankkeita.

 ”Uskon jatkavani tavalla tai toisella kehitysyhteistyön parissa tulevaisuudessakin. Elämä on elämisen makuista, kun peruspuurtamisen ympärille tulee uusi kulttuuri ja ihmiset.  Toinen intohimoni on Suomen luonto. Toivon, että voisin yhdistää senkin uraani jatkossa.”

Sirpa Pietilä

Kirjoittaja on ympäristökysymyksiin perehtynyt toimittaja.

Sansibar

  • Tansanian liittovaltion autonominen osa, jolla on oma presidentti, hallitus ja edustajainhuone
  • Muodostuu pienistä Intian valtameren saarista Tansanian itärannikolla
  • Pääkaupunki: Zanzibar Town (Stone Town)
  • Asukkaita: noin 1,2 miljoonaa
  • Uskonto: islam
  • Kieli: kiswahili
  • Väestö: afrikkalais-, arabi- ja intialaisperäistä
Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi