Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tutkimus: Palestiinalaisalueen talous voisi olla kaksinkertainen ilman miehitystä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 26.10.2011

Tutkimus: Palestiinalaisalueen talous voisi olla kaksinkertainen ilman miehitystä

Palestiinalaisalueiden miehityksestä johtuvat kustannukset ja menetykset vastaavat noin 85 prosenttia Palestiinalaisalueen tämänhetkisestä bruttokansantuotteesta. Suurimmat menetykset juontuvat Gazan saarrosta sekä siitä, että Israel hallitsee Oslon sopimuksen myötä lähes kokonaan Länsirannan vesivarantoja.

Israelin miehityksestä johtuvat kustannukset ja menetykset Palestiinalaisalueille olivat vuonna 2010 noin 6,9 miljardia dollaria. Luku vastaa 85 prosenttia Palestiinan bruttokansantuotteesta. Toisin sanoen miehittämättömän Länsirannan ja Gazan talous voisi olla miltei kaksinkertainen.

Gazan sodan pommituksen jälkiä Erezin raja-aseman läheisyydessä Gazan rajalla. Kuva: Anna Savolainen  Gazan sodan 2008 pommituksen jälkiä Erezin raja-aseman läheisyydessä Gazan rajalla. Kuva: Anna Savolainen

Suurimmat kustannukset aiheutuvat palestiinalaisille ulottumattomissa olevista luonnonvaroista Länsirannalla ja saarron vaikutuksista talouteen Gazassa.

Laskelmat selviävät palestiinalaishallinnon talousministeriön sekä palestiinalaisen ARIJ-instituutin (The Applied Research Institute of Jerusalem) julkaisemasta tutkimusraportista, joka arvioi miehityksen taloudellisia kustannuksia.

Palestiinalaisille ei lupia kaivojen kaivamiseen

Lähes puolet laskennallisista menetyksistä eli 3,7 miljardia dollaria aiheutuu Länsirannan rajoitetusta pääsystä alueen veteen ja muihin Israelin hallinnoimiin luonnonvaroihin.

Oslon sopimuksen nojalla Israel hallitsee käytännössä lähes kaikkia Länsirannan vesivarantoja. Yli 85 prosenttia vedenotosta on Israelin tekemää. Palestiinalaiset eivät saa lupia kaivojen kaivamiseen, vaan joutuvat ostamaan vettä ”takaisin” israelilaisyritykseltä. Vesi on kallista, eikä sitä liikene kasteluvedeksi, joka puolestaan vaikuttaa kielteisesti maatalouden tuottavuuteen.

Länsirannan maantieteellisen jaon myötä palestiinalaisten ulottumattomissa ovat Kuolleenmeren mineraalit ja kivilouhosten tuotteet, joita hyödyntää israelilainen siirtokuntateollisuus. Potentiaalisesti tuottoisa olisi myös Kuolleenmeren turismi.

Se, että siirtokuntalaiset tuhoavat sabotaasitarkoituksessa palestiinalaisten oliivi- ja hedelmäpuita, aiheuttaa raportin mukaan noin 138 miljoonan dollarin tappiot vuodessa.

Muut kustannukset liittyvät kauppaa kahlehtiviin kulkurajoituksiin palestiinalaisalueen sisällä ja sen rajoilla. Kulkuesteitä on vähennetty jonkin verran viime vuosina, joka yhdessä palestiinalaishallinnon hyvän talouspolitiikan kanssa on edistänyt talouskehitystä.

Israelin ylläpitämä Gazan saarron taloudelliset vaikutukset ovat arviolta 1,9 miljardia dollaria vuodessa. Tärkeimmät tekijät ovat pommituksissa tuhottu infrastruktuuri, saarron vuoksi menetetty kauppa, rajallisen sähköntuotannon vaikutus teolliseen tuotantoon sekä rajoitettu pääsy kalastusvesille.

Talousongelmat luovat maaperää ääriaineksille

Raportissa todetaan, että potentiaaliset verotulot, joista palestiinalaishallinto jää paitsi, vastaavat 1,8 miljardia dollaria vuodessa. Tämä on merkittävää, koska kroonisesta rahoitusvajeesta kärsivä palestiinalaishallinto on erityisen riippuvainen kansainvälisten avunantajien – kuten Suomen – antamasta rahallisesta tuesta. Verotettavan tulopohjan kasvattaminen, verotulojen kasvu ja sitä kautta riippuvaisuuden vähentäminen olisi hallinnolle tärkeää. Veronkeruun tehostaminen onkin nykyisen hallituksen reformiohjelman ytimessä. 

Tutkimus tukee osaltaan kuvaa haavoittuvaisesta taloudesta, joka linkittyy vahvasti rauhanponnisteluihin. Kansainväliset rahoituslaitokset ovat varoittaneet, että palestiinalaistalous tulee taantumaan merkittävästi, ellei poliittisella rintamalla edistytä ja esimerkiksi kulkurajoitteiden hellittämistä jatketa.

Talouden ongelmat puolestaan murentavat hallinnon uskottavuutta ja sitä kautta poliittista vakautta. Jos hallitus on kykenemätön maksamaan palkkoja tai tarjoamaan peruspalveluita, on maaperä yhä suotuisampi äärihenkisille voimille.  

Vaikka miehityksestä vapaalla palestiinalaisalueella olisikin taloudellista potentiaalia, ei edellä kuvattuihin lukuihin yllettä automaattisesti, vaikka miehitys päättyisi. Siksi muun muassa Maailmanpankki on peräänkuuluttanut panostusta tullijärjestelmään ja kauppaa tukevan hallinnon kehittämiseen, jotta Palestiinalaisalueet olisivat valmiita ’päivänä yksi’.  

Suomi tukenut palestiinalaisia vuodesta 1994

Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroin palestiinalaishallinnon kehitystä vuodesta 1994. Tuen painopisteet ovat opetusala, vesi- ja sanitaatio, maanhallinta sekä siviilipoliisin kehitys. Suomi tukee myös julkisten palkkojen ja sosiaalitukien maksua EU:n yhteismekanismia käyttäen.

Suomen Ramallah’n edustusto ja Tel Avivin suurlähetystö ovat tukeneet Paikallisen yhteistyön määrärahoin myös israelilais-palestiinalaisen Aix Groupin tutkimusta kahden valtion ratkaisun taloudellisista ulottuvuuksista. Aiheesta lisää Aix Group

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi