Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mali sähköistää maaseutua uusiutuvalla energialla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.10.2011

Mali sähköistää maaseutua uusiutuvalla energialla

Kun maa on suuri ja väestö hajallaan, on energiantuotannonkin paras olla hajautettua. Näin uskotaan Malissa, Länsi-Afrikassa.

“Malissa pitää kehittää paikallisia ratkaisuja kaukaisten seutujen väestölle. Nyt kysymys on, perustuuko se fossiilisiin polttoaineisiin vai uusiutuvaan energiaan?” kysyy ympäristöjärjestö Mali-Folkecenter Nyetaan toiminnanjohtaja Ousmane Ouattara.

Ouattaran oma vastaus on yksiselitteinen: tietenkin uusiutuvaan.

Suurin osa Malin energiasta saadaan puustaSuurin osa Malin energiasta saadaan puusta, jonka keräämisestä ovat vastuussa etupäässä naiset. Uusiutuvalla energialla on mahdollista vähentää maan metsäkatoa ja antaa naisille enemmän aikaa muihin toimiin. Kuva: Mali-Folkecenter Nyetaa

Mali-Folkecenter Nyetaa kokeili aurinkoenergiaa ensimmäisen kerran 1999. Kokeilu poiki lisää projekteja, ja nyt aurinkoenergia on valjastettu hyödyksi monissa kohteissa.

Pitkien välimatkojen maassa myrkkykäärmeen purema saattoi olla kohtalokas, sillä pelastavan rokotteen luo sairaalaan oli liian pitkä matka. Nyt aurinkoenergia pitää jääkaapin kylmänä ja rokotteita voidaan säilyttää kylissä. Luokkahuoneiden valaistus toimii aurinkosähköllä ja on Ouattaran mukaan auttanut lukemaan oppimisessa.

Puun sijaan aurinko ja tuuli

Aurinkoisessa Malissa aurinkoenergiassa on paljon pontentiaalia. Ouattaran mukaan tällä hetkellä yli 80 prosenttia energiasta tulee biomassasta, pääasiassa puusta. Se tarkoittaa, että Malin metsät häviävät vauhdilla ja maa kärsii pahasta metsäkadosta.

Myös tuulessa nähdään mahdollisuus energiantuotantoon. Malin pohjois- ja itäosissa puhaltaa 3–7 metriä sekunnissa. Tuulivoimaa kokeiltiin ensimmäisen kerran 2004. Pystyyn nousi silloin aurinkoenergiaan yhdistetty hybridijärjestelmä, joka ottaa energiaa sekä auringosta että tuulesta. Saadulla energialla pumpataan vettä, jolla paikalliset naiset voivat kastella viljelyksiään.

Mali-Folkecenter Nyetaan toiminnanjohtaja Ousmane OuattaraMali-Folkecenter Nyetaan toiminnanjohtaja Ousmane Ouattara puhui uusiutuvan energian projekteista lokakuussa Helsingissä Megapolis-tapahtumassa. Kuva: Dodo ry

Malin väestö on hyvin hajallaan ympäri maata, eikä kaikkien kylien liittäminen kansalliseen sähköverkkoon olisi taloudellisesti kannattavaa. Tuuli- ja aurinkosähköä taas on mahdollista käyttää siellä missä sähköä tarvitaan.

“Energiaratkaisu suunnitellaan aina alueen potentiaalin mukaan. Suurin osa maasta on aavikkoa, joten kaikilla seuduilla on hyvät edellytykset aurinkoenergiaan”, Ouattara tietää.

Uusiutuvalla energialla on myös luotu toimeentuloa paikallisille yhteisöille. Ennen naisilla meni monia tunteja tarvittavan polttopuun keräämiseen. Ouattara kertoo havainnollistavan tarinan erään kylän päälliköstä, jonka luona hän vieraili puhumassa energiasta.

“Mies sanoi, ettei edes tiedä, miten paljon aikaa puiden keräämiseen menee, sillä se on naisten hommaa. Naiset ovat tehneet todella raskasta työtä, mutta nyt heille jää aikaa kasvattaa esimerkiksi vihanneksia.”

Sähköistetyllä vesipumpulla naiset saavat helposti vettä viljelyksille. Lisäksi on aurinkoenergialla toimivia kuivureita, joilla naiset voivat kuivata hedelmiä ja myydä niitä eteenpäin. Kaikki projektit tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa, jotta osaaminen järjestelmien käytöstä ja huollosta jää paikallisille.

Alku modernille aikakaudella

Mali-Folkecenter Nyetaan projektit ovat kuitenkin vasta pisara meressä. Vain noin 20 prosenttia kaupunkiväestöstä ja alle yksi prosentti maaseudun väestöstä on sähkön piirissä. Sähkön tuominen pieniin kaukaisiin kyliin on Ouattaran mielestä kuitenkin tärkeää.

“Se luo alun modernille aikakaudelle. On tärkeää, että ihmiset kokevat elävänsä modernin aikakauden kynnyksellä. Maaseudulla asuvilla ihmisillä on usein mielikuva, että kaupungissa on hyvä elää. Sitten he muuttavat kaupunkiin ilman, että he kykenevät elättämään itseään. Maaseudulla ihmiset tuntevat alueen ja keinot saada toimeentuloa, ja nämä projektit tuovat heille uusia mahdollisuuksia toimeentuloon.”

Noora Jussila

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 18.10.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi