Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kongolaispakolainen puski Etelä-Afrikan elokuvamarkkinoille - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 26.9.2011

Kongolaispakolainen puski Etelä-Afrikan elokuvamarkkinoille

Tresor Ilunga Mukuna, 25, haaveili elokuvaurasta mutta päätyi Kapkaupunkiin kodittomaksi. Sinnikkyys palkittiin: miehen esikoisohjaus, dokumenttielokuva Kapkaupungin kodittomista on riipaisevan realistinen elokuva.

Kun Tresor Ilunga Mukuna oli vielä nuori koulupoika Kongossa, viihdytti hän tarinoillaan ystäviään ja opettajiaan. Isänsä kännykkäkorjaamolla Tresor sai käsiinsä kännykän, jossa oli alkeellinen kamera. Tsesor kuvaili ympäristöään, ja se synnytti haaveen: hän haluaisi kertoa tarinoita elokuvien kautta.

”Vanhempani eivät olleet innoissaan elokuva-alan haaveistani. Elokuvat eivät elätä Kongossa”, Tresor kertoo.

Tresor  Ilunga Mukuna kuva_laura meriläinenEntinen koditon Tresor Ilunga Mukuna kuvasi dokumenttielokuvan Kapkaupungin kodittomista. Kuva: Laura Meriläinen

Tresorin katse kääntyi Afrikan Hollywoodiin, Etelä-Afrikkaan.  Viime vuonna maassa tehtiin ennätykselliset 26 kotimaista kokopitkää elokuvaa. Amerikkalaisia elokuvayhtiöitä vetää maahan edullinen ja osaava työvoima, upea luonto sekä dollarin vahva asema Etelä-Afrikan valuuttaan nähden.

Elokuvabisnes on Länsi-Kapmaan maakunnan toiseksi tuottoisin ala heti turismin jälkeen, ja Kapkaupunki on Länsi-Kapmaan elokuvapääkaupunkiin.

Sinne Tresor halusi.

Säästöt hupenivat, Tersor päätyi kadulle

Pian kaupunkiin vuonna 2008 saavuttuaan englantia taitamaton poika sai huomata, ettei elokuva-alalle ollut mitään asiaa ilman taitoja, koulutusta tai suhteita. Ranskaa äidinkielenään puhuva Tresor ei saanut edes hanttihommia, sillä kukaan ei halunnut palkata englantia taitamatonta kongolaispakolaista.

Pojan säästöt hupenivat ja lopulta hän päätyi kadulle.

”Nukuin milloin missäkin. Joskus piilouduin iltaisin kirjaston vessaan, jossa vietin yöni. Joskus sain nukkua tutun kongolaispastorin autossa. Se oli kovaa aikaa.”

Tresor ei antanut periksi.  ”Vietin päiväni kirjastossa lukemassa lastenkirjoja, joista opin englantia. Luin myös elokuva-alan kirjoja”, hän kertoo.

Tresorin onni kääntyi, kun hän tutustui kristittyyn pariskuntaan, joka otti pojan luokseen asumaan. Kun stressi päivittäisestä ruuasta ja nukkumispaikasta helpotti, Tresor pystyi entistä paremmin keskittymään elokuvahaaveisiinsa. Tresor sai harjoittelupaikan Visual Impact -yrityksestä, joka vuokraa elokuva-alan kalustoa ja avustaa tuotannoissa.

”Aloitin pohjalta järjestellen kaapeleita ja siivoilleen paikkoja. Vähitellen sain puhdistaa kameroita ja avustaa tuotannoissa. ”

Kun puhe kääntyy Cape Town – Mother City? -dokumenttielokuvaan, rastat heiluvat ja Tresorin silmiin syttyy tuike.

”Halusin ohjata dokumenttielokuvan Kapkaupungin kodittomista. Harjoittelupaikan pomo innostui ajatuksesta ja sain kameran ja editointitilat käyttööni. ”

”Tuo mies tuolla peilissä voi auttaa”

Seuraavien kuukausien aikana Tresor vietti lukemattomia päiviä ja öitä Kapkaupungin kaduilla kodittomien elämää seuraten.

Tresor Ilunga Mukuna2 Kuva_Laura Meriläinen ”Toivon, että elokuvani inspiroi ihmisiä kohtelemaan kodittomia inhimillisesti. Joskus pelkkä hymy riittää”, Tresor sanoo. Kuva: Laura Meriläinen

”Kapkaupunkia mainostetaan ’Mother Citynä’, mutta sellaiselta se ei minusta eikä muista kodittomista tuntunut. Toivon, että dokumenttielokuvani nähtyään ihmiset muistavat kohdella kodittomia kuin ketä tahansa muuta: kodittomat eivät ole hulluja, vaan kodittomuus on tila, johon kuka tahansa voi joutua.”

Cape Town – Mother City? -dokumenttielokuvan suosio on yllättänyt Tresorin. Elokuva on hyväksytty jo muutamille kansainvälisille filmifestivaaleille.

”Joskus en tahdo uskoa, että minäkö tämän elokuvan tein”, Tresor naurahtaa.

Rankat kokemukset ovat kasvattaneet kongolaisesta tarinankertojasta sisukkaan nuoren miehen: Tresorin seuraava tavoite on päästä elokuva-alan kouluun.

”Kerran kun eräs koditon mies pyysi minulta rahaa, vein miehen peilin eteen ja sanoin, että tuo mies tuolla peilissä voi auttaa sinua. Uskon siihen todella.”

Laura Meriläinen

Kirjoittaja on Etelä-Afrikassa asuva vapaa kirjoittaja. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.9.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi