Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nacatamaleita Nicaraguasta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Ruokaohjeita kehitysmaista

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Nacatamaleita Nicaraguasta

Nacatamalit ovat tukevaa viikonloppuruokaa Nicaraguan tapaan. Suomessa resepti vaatii luovaa tulkintaa. 

”Kaiken työn kruunaa sidonta, sillä siinä ei saa epäonnistua. Jos sidonnasta tulee liian tiukka, täyte lpursuaa laajentuessaan kaikista saumoista ulos, sanoo talonsa takapatiolla nacatamaleita keittokuntoon valmistava Rosa Bolaños Arellán.

Rosalta banaaninlehtiin käärittyjen pakettien sitominen luontuu noin 15 vuoden kokemuksella. Hän kertoo oppineensa nacatamalien teon taidon aikoinaan anopiltaan ja alkoi valmistaa niitä sittemmin myyntiin barrionsa, lähikulmansa naapurustolle.

Nacatamalien paketointi ja myynti on monien nicaragualaisten naisten pelastaja. Kun töitä ei talouden viralliselta sektorilta löydy, tuloja on saatava jostakin. Tavallisia vaihtoehtoja ovat pienimuotoinen ruokabisnes tai kotiapulaisen työt.

Rosa Bolaños Arellán, kuva: Kimmo LehtonenNacatamal ei ole pikaruokaa, doña Rosa kertoo. Kuva: Kimmo Lehtonen

Osa kulttuuriperintöä

Nicaraguassa on käytössä paljon alueen esikolombiaanisen ajan pääintiaaniväestön náhuatlien sanastoa ja nacatamal on yksi niistä (tamalli=kääritty, nacatl=liha). Ruoka voidaan laskea laajaan tamal-perheeseen, jolla tarkoitetaan maissin- tai banaaninlehteen käärittyjä maissikakkuja.

Tukevaksi viikonlopun aamiaiseksi tarkoitettu banaaninlehtikääreeseen pakattu nacatamal sianlihoineen ja ihroineen on yksi tyypillisimmistä ja tunnetuimmista nicaragualaisista ruuista. Sitä kutsutaan myös tamalien kuninkaaksi, el Rey de tamales.

Sen pääraaka-aine maissi tekee siitä osan koko mantereen intiaaniväestöille ominaista ruokaperinnettä.

Nacatamaliin ovat vaikuttaneet myös historilliset muutokset, sillä Amerikan mantereen valloituksen vaikutus siinä näkyy sianlihana ja –rasvoina. Aasialainen sika tuli uudelle mantereelle vasta valloittaja Hernán Cortésin joukkojen mukana. Ennen sitä nahuatlien nacatamaleissa lienee makua antanut terveellinen ja herkullinen metsäsika, jota maan intiaaniväestön alueilla edelleenkin silloin tällöin saa nautittavakseen.

Tamalit á la Rosa

Nacatamal ei ole missään nimessä pikaruokaa.

”Torstaina aloitan raaka-aineiden hankinnan torilta”, doña Rosa kertoo. Ostoslistalla hänellä on sianlapaa tai -paistia, maissia, läskiä, laardia (juoksevaa sianihraa), sipulia, tomaattia, perunaa, riisiä, minttua, paprikaa, hapanta appelsiinia, sellerinvartta, valkosipulia, chiliä, suolaa ja achiote-maustetta.

Kotiin päästyään hän laittaa sianlihan vuorokaudeksi marinoitumaan viinietikan, achiote-mausteen ja suolan kera. Maissinjyvät hän ensin keittää  ja kiikuttaa sitten molinoon eli korttelin pikkumyllyyn jauhettavaksi.

”Jotkut käyttävät valmista maissijauhoa masecaa, mutta se ei anna oikea makua. Minä pidän kiinni oikeasta valmistustavasta, vaikka se onkin työläämpää.”

Perjantaina hän aloittaa perusmassan valmistuksen pienellä työpöydällään talonsa takapatiolla. Jauhettuun maissiin hän sekoittaa ensin vettä sopivan määrän, sitten käsin laardia, pieneksi pilkottua paprikaa ja hapanta appelsiinimehua. Mausteeksi ripaus suolaa ja kasvin siemenestä saatavaa achiote-maustetta.

Seuraavaksi Rosa ottaa valmiiksi torilla pehmennettyjä ja sopivan kokoisiksi leikattuja banaaninlehtiä ja levittää ne pöydälle. Ensin reilu kourallinen massaa lehdelle, pala marinoitua sikaa, pari raakaa perunaviipaletta, pala läskiä, tomaattiviipale, sipulirengas, chilin palanen, minttua ja lopuksi hyppysellinen raakaa riisiä.

Ainekset doña Rosa taittelee siististi banaaninlehden sisään. Lehden hän sitoo ruo´osta tehdyllä nyörillä. Sitten vain avonuotio pihalle loimuamaan, vesikattila tulelle ja nacatamalit kypsymään veteen noin kolmeksi tunniksi.

Doña Rosan nacatamalit maksavat noin 80 senttiä kappale ja yhdellä saa päivänsä hyvin alkuun. Voittoa siitä jää hänelle noin puolet – kun työlle ei lasketa hintaa.

”Kaikki menivät heti lauantaiaamuna”, doña Rosa iloitsee hymyssä suin kun palaan hänen kotiinsa sunnuntaiaamuna hakemaan omaa tilaustani.

Nacatamalien mukailtu resepti

Nacatamalien teko Doña Rosan reseptillä on Suomessa mahdotonta, sillä kaikkia raaka-aineita ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Eri ainesosien määrät ovat myös viitteellisiä, sillä Nicaraguassa nacatamal syntyy näppituntumalla.

Mutta kun nacatamalista jättää lähinnä punaista väriä antavan achiote-mausteen  ja juoksevan ihran pois sekä käärii kokonaisuuden banaaninlehden sijasta folioon, ruokaa voi mainiosti valmistaa missä tahansa. Maissijauhoa, esimerkiksi masecaa, myydään myös Suomessa. Sianliha korvataan myös Nicaraguassa usein kanalla. Chilinkin voi hyvin lisätä vasta valmiiseen ruokaan.

Ainekset kuuteen annokseen

    • 1 kg maissijauhoa

    • ½ kg  sianlihaa tai kanaa

    • 150 g voita

    • 1-2 sipulia

    • 2-3 valkosipulin kynttä

    • 1-2 tomaattia

    • 2 perunaa

    • 1 paprika

    • chilipippureita mieltymysten mukaan

    • suolaa

    • vettä

Teksti ja kuvat:  Kimmo Lehtonen 

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 26.9.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi