Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmiskauppa kasvaa köyhyydestä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 23.9.2011

Ihmiskauppa kasvaa köyhyydestä

Suomeen suuntautuu ihmiskauppaa pääasiassa Venäjältä ja Keski-Aasiasta mutta lisääntyvästi myös Itä- ja Länsi-Afrikasta. Kansainvälisen talouskriisin pelätään johtavan ihmiskaupan kasvuun.

Suomen hallitus on uudessa ohjelmassaan sitoutunut taistelemaan ihmiskauppaa vastaan. Se edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä yli rajojen. Nigeriassa Suomi on tukenut ihmiskaupan vastaista työtä jo muutaman vuoden ajan.

Ihmiskauppa Länsi-Afrikasta suuntautuu tavallisesti Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään. Kaupattuja ihmisiä kuljetetaan määränpäihinsä maitse, meritse ja lentäen.

Lento on helpoin ja suosituin kuljetustapa. Vaatimuksena tosin on, että ihmiskauppiaat onnistuvat hankkimaan kuljetettavilleen viisumin tekaistulla tarinalla tai väärennetyillä papereilla.  

Maa- ja merireitit Eurooppaan ovat vaarallisia, ja osa kaupatuista ihmisistä menehtyy matkalla. Pääreittejä on kaksi: Marokon ja Kanarian saarten kautta Espanjaan tai Saharan autiomaan poikki Pohjois-Afrikkaan, josta matka jatkuu Välimeren yli.

Ihmiskauppiaat etsivät jatkuvasti uusia keinoja ihmisten kuljettamiseksi Eurooppaan. He käyttävät tehokkaasti hyväkseen epävakaita olosuhteita ja kriisejä. Ihmiskauppiaat ovat esimerkiksi hyödyntäneet Pohjois-Afrikan sekasortoista tilannetta Libyan kriisin aikana ja soluttaneet pakolaisten joukkoon myös ihmiskaupan uhreja.

Länsi-Afrikassa ihmiskauppaa käydään myös naapurimaiden kesken ja maiden sisällä.

Yleensä ihmisiä myydään maaseudulta kaupunkeihin ja köyhistä maista varakkaampiin. Monet maat kiistävät ilmiön, vaikka kansainvälisten järjestöjen mukaan Länsi-Afrikassa kaupataan lapsia ja nuoria naisia kotiapulaisiksi, kaivosten ja plantaasien työntekijöiksi ja prostituoiduiksi.

Nigeriassa yli tuhat tuomiota

Suomi on tukenut Nigerian ihmiskaupan vastaista työtä muutaman vuoden ajan. Nigerian lainsäädäntö on edistynein Länsi-Afrikassa. Maa allekirjoitti ihmiskaupan kieltävän YK:n Palermon sopimuksen ensimmäisten afrikkalaisvaltioiden joukossa ja uudisti nopeasti lainsäädäntöään.

Nigeriassa ihmiskaupan vastaista toimintaa johtaa hallituksen alainen virasto National Agency for the Prohibition of Traffic in Persons and Other Related Matters (NAPTIP).  

NAPTIP on saavuttanut kuuden toimintavuotensa aikana kiitettäviä tuloksia, kuten yli tuhat ihmiskauppatuomiota. Se on perustanut myös turvataloja, joista ihmiskaupan uhrit saavat kuntoutusta ja lakiapua sekä toisinaan pienimuotoista ammatillista koulutusta.

Ihmiskauppa Nigeriassa on laajaa, ja maa joutuu edelleen vahvistamaan ihmiskaupan vastaista työtään. Ihmiskauppa on tuottavaa liiketoimintaa, jonka takaa löytyy vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka hyötyvät toiminnan jatkumisesta korruptoituneen oikeuslaitoksen ja poliisin kanssa.

Suomi on antanut nigerialaisille teknistä ja taloudellista tukea, ja nigerialaiset ovat vastavuoroisesti jakaneet osaamistaan suomalaisille.

Kysyntä luo markkinat

Maailmanlaajuinen ihmiskauppa johtuu pitkälti lähtömaiden köyhyydestä ja ihmisten niukoista toimeentulomahdollisuuksista. Lähtömaiden olosuhteet eivät silti yksin aiheuta ihmiskauppaa, vaan kysyntä länsimaissa ja vauraammissa kehitysmaissa luo markkinat ihmiskaupalle. 

Ihmiskauppa on järjestäytynyttä rikollista toimintaa, jota on vaikea jäljittää. Rikollisjärjestöt ovat usein väljiä verkostoja, joilla ei ole nimiä. Niiden johtajat pysyttelevät taustalla. He ovat usein sosiaalisesti taitavia henkilöitä, jotka saavat muut toimimaan puolestaan.

Uhrien määrää on vaikea arvioida, sillä he työskentelevät näkymättömissä.

Ihmiskaupan uskotaan kuitenkin lisääntyneen parin viime vuosikymmenen aikana. Ihmisten liikkuvuus ja tietoisuus elintasoeroista maiden välillä ovat kasvaneet, ja värväämisestä on tullut helpompaa. Nykyisen talouskriisin pelätään johtavan ihmiskaupan kasvuun.

Uhrien auttaminen voi olla vaikeaa. He ovat usein lähtöisin elinoloista, joissa hyväksikäyttö ja väkivalta ovat tavallisia eikä naisten ja lasten asemaa ja oikeuksia tunnusteta. Kaupatut saattavat pitää tosiasiana sitä, että työskentelymahdollisuuteen Euroopassa liittyy riskejä ja välityspalkkio.

Ihmiskaupan uhrit eivät kykene välttämättä edes palaamaan lapsuudenkotiinsa tai yhteisöönsä.

Vanhemmat tai lähisukulaiset ovat saattaneet myydä lapsen ihmiskauppiaille. He odottavat kaupatun perheenjäsenensä lähettävän heille tuloja. Sen vuoksi ei ole lainkaan epätavallista, että jotkut perheet torjuvat palanneen lapsensa arvottomana tai myyvät hänet uudelleen.

Ihmiskaupan torjuminen vaatii alueellista yhteistyötä Länsi-Afrikassa. Ilman naapurimaiden tukea ihmiskauppaa on vaikea kitkeä, sillä ihmiskauppiaat hakeutuvat syrjäisille raja-alueille ja maihin, joissa kansallinen lainsäädäntö on heikko.

Ihmiskauppa on rajat ylittävää kansainvälistä toimintaa, ja sen vuoksi yhteistyötä ja eri toimijoiden välistä kumppanuutta on jatkuvasti pyrittävä kehittämään.

SINIKKA KOSKI

Kirjoittaja työskentelee eritysasiantuntijana Suomen Abujan-suurlähetystössä.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.9.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi