Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Millaista maailmaa ISAF-joukkojen kuvissa luodaan? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 7.9.2011

Millaista maailmaa ISAF-joukkojen kuvissa luodaan?

Nykysotaa humanisoivat tarinat jakavat maailman eritasoisiin ja eriarvoisiin ihmisyyksiin, meihin ja heihin, pohtii tutkija Noora Kotilainen näkökulma-artikkelissaan. 

Suomi on Afganistanissa osallisena sodassa. Vai onko?Ja jos on, niin millaisessa? Tästä aiheesta on maassamme käyty viime vuosina aika ajoin vilkastakin keskustelua.

Harvemmin sen sijaan on keskusteltu siitä, miten ymmärrämme ja näemme kansainvälisen sotilaallisen toimintamme kohteet: ihmiset, jotka elävät arkeaan kehitysmaissa ja globaaleissa kriisipesäkkeissä. 

ISAF-sotilas tekee terveystarkastusta afganistanilaiselle lapselle. Kuva: ISAF Media/Flickr, ccby2.0ISAF-sotilas tekee terveystarkastusta paikalliselle lapselle. Teknisesti edistynyt ja fyysisesti voimakas länsisotilas auttaa ja hoivaa paikallisväestöä. Kuvan taustana on ISAFin Afganistan kuvaukselle tyypillinen autio ja rakentamaton paikallinen maisema. ISAF Media/Flickrccby2.0

Demokraattisessa maassa kuten Suomessa Afganistanin ISAF-operaation kaltaiseen kalliiseen ja moraalisestikin raskaaseen toimintaan osallistuminen pitää oikeuttaa ja perustella kansalaisille. Osallistumista markkinoidaan muun muassa strategisen kommunikaation keinoin: meille kerrotaan, mitä olemme maailmalla tekemässä, miksi, mistä syystä ja miten.

Isaf sotilaat jakavat koulutarvikkeita paikallisille lapsille. Kuva: ISAF Media / Flickr, ccby2.0Isaf-sotilaat jakavat koulutarvikkeita paikallisille lapsille. Huomio kiinnittyy innokkaisiin vastaanottajiin sekä militaristiseen ja voimakkaaseen avun jakajaan. Sotilas ja humanitaarisen järjestötyöntekijä eivät tässä kuvassa juuri eroa toisistaan. Kuva: ISAF Media/Flickr, ccby2.0

Tämän kaltaisissa tilanteissa perusteluina näyttävät tänä päivänä toimivan parhaiten ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltiojärjestelmän sekä muun muassa naisten aseman turvaamiseen liittyvät perustelut – kuten Afganistanin ISAF-operaation markkinoinnin ja poliittisen puheen kohdalla voidaan nähdä.

Oma toiminta halutaan näyttää humaanina ja humanitaarisena avustusoperaationa, johon väkivalta, ihmishenkien menetykset, kauhu tai kipu ei juurikaan kuulu. Tällaiset perustelut sopivat maailmankatsomukseemme, ja operaatioiden henki sekä tavoitteet rakentuvat hyväksymiemme arvojen ympärille.

Markkinointitarinat luovat kuvaa ihmisistä

Strategisen kommunikaation kuvissa vahvat ja modernit mutta humaanit länsisotilaat esitetään humanitaarisina auttajina, jotka toimittavat apua, opettavat hyvää hallintoa, tukevat naisten ja lasten asemaa, opettavat sivistyneitä käytäntöjä ja ylipäänsä vastustavat kaikkea pahaa.

Samalla kun kuvataan omaa toimintaa puhuttelevalla tavalla, markkinointiin ja oikeutukseen käytetyt tarinat luovat kuvaa myös kehittyvän maailman sekä kriisi-alueiden asukkaista: humanitaarisen avustussotilaan vastapuoleksi rakentuvat paikalliset asukkaat.

Afganistanilainen tyttö rikkinäisissä sandaaleissa. Kuva: ISAF Media / Flickr, ccby2.0Flickr-kuvatekstin mukaan afganistanilainen tyttö rikkinäisissä sandaaleissaan odottaa, että yhdysvaltalaiset joukot tuovat hänelle uudet kengät. Afganistanin kurjuus ja avuttomuus näyttäytyy pienen tytön odotuksessa ja rikkoutuneissa sandaaleissa. Uusien kenkien tarjoamisen myötä näyttäytyvät operaation huamnitaarinen henki ja oikeutus. ISAF Media/Flickrccby2.0

Humaanit soturit vs. lapsekkaat kehitysmaiden asukkaat

Kun kerrotaan tarinaa uljaista ja humaaneista lännen sotureista sekasortoisen, jälkeenjääneen ja epädemokraattisen idän tai etelän kriisialueilla, tullaan kertoneeksi samalla myös heikoista ja lapsekkaista takapajuisista kehitysmaiden asukkaista. He eivät kykene kantamaan vastuuta itsestään, ja siksi heitä pitää auttaa sivilisoitumaan ja nostaa heidät barbarismin kynsistä – vaikka asein.

Ylivoimaisella lännellä on mistä jakaa. Paikallisten lasten pienet odottavat kädet rinnastuvat lännen antaviin ja mahdollistaviin voimakkaisiin käsiin.  Kuva: ISAF Media/Flickr, ccby.0Ylivoimaisella lännellä on mistä jakaa. Paikallisten lasten pienet odottavat kädet rinnastuvat lännen antaviin ja mahdollistaviin voimakkaisiin käsiin. ISAF Media/Flickrccby2.0.

Kun kuvien afganistanilaiset rinnastetaan rinnastettuna ulkonäöltään, käytännöiltään sekä välineiltään moderneihin ja aktiivisesti toimiviin ISAF-joukkoihin, he vaikuttavat perinteisissä asuissaan, puutteessaan, pulassaan ja ränsistyneen infrastruktuurin keskellä usein rääsyisiltä ja avuttomilta. He vastaanottavat avustuspaketteja, turvautuvat lännen tarjoamaan terveydenhuoltoon ja jälleenrakennukseen. Heitä koulutetaan, opastetaan ja kasvatetaan.

Kuvat kertovat, että ilman lännen sekaantumista ja sotaa paikalliset eivät pärjäisi. Takavuosien ”valkoisen miehen taakka” siirtomaiden sivistämisessä ja hallinnoinnissa on nykykonflikteissa vaihtunut kansainvälisen yhteisön globaalien kriisipesäkkeiden aseelliseen rauhoittamiseen ja valtion rakentamiseen.

Siirtomaa-asetelmista tuttuja piirteitä

Kehitysmaiden ja kriisialueiden asukkaat näyttäytyvätkin näissä sotaa perustelevissa tarinoissa hyvin erilaisina kuin me demokratioissa elävät, vapaat, valveutuneet ja varakkaat länsikansalaiset.

Kriisimaiden ja pitkittyneiden kehitysongelmien kanssa painivien alueiden asukkaat eivät usein saa omaa ääntään kuuluviin; heidän tarinansa kerrotaan heidän puolestaan ja joku toinen artikuloi heidän tarpeensa.

Kuvien kertomissa tarinoissa he eivät näyttäydy ihmisarvoltaan, elämäntarinoiltaan, taidoiltaan, tahdoltaan tai persoonaltaan samanarvoisina kuin me. Näin nykyistä sotaa perusteleviin tarinoihin kätkeytyy vanhoista siirtomaa-asetelmista tuttuja piirteitä sekä eriarvoistavia ja yksinkertaistavia kolonialisoivia tarinoita.

Nykysotaa humanisoivat tarinat jakavat maailman eritasoisiin ja eriarvoisiin ihmisyyksiin, meihin ja heihin.

Noora Kotilainen 

Kirjoittaja on helsinkiläinen politiikan, historian ja visuaalisen kulttuurin tutkija sekä väitöskirjantekijä. Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 9.9.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi