Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen varauduttava laittoman maahantulon lisääntymiseen - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 5.9.2011

Suomen varauduttava laittoman maahantulon lisääntymiseen

Suomen suosio Pakistanista ja Afganistanista suuntautuvan laittoman maahantulon kohdemaana saattaa lisääntyä, kun muut Euroopan maat kiristävät maahanmuuttolakejaan, arvioi Islamabadissa työskennellyt viisumivirkailija Pekka Tuominen.

Paolo-CuttittaKuva: Paolo Cuttitta

Pakistanista ja Afganistanista Eurooppaan suuntautuvasta laittoman maahanmuuton järjestämisestä on tullut yhä tuottoisampaa ja organisoituneempaa liiketoimintaa.

Vaikka Suomi ei ole perinteisesti ollut Pakistanista ja Afganistanista suuntautuvan laittoman maahantulon suosituimpia kohdemaita, monien maiden kiristäessä maahanmuuttopolitiikkojaan paine Suomea kohtaan kuitenkin lisääntyy.

Pakistan – väärennettyjä asiakirjoja ja korruptiota

Väärenneltyjen työ-, koulu- ja avioliittotodistusten hankkiminen on Pakistanissa helppoa, sillä viranomaiset laillistavat tarkistamatta lähes kaikenlaisia asiakirjoja. Myös passeja myöntävät viranomaiset ovat laajasti korruptoituneita.

Viisumillisia passeja päätyy rikollisten käsiin esimerkiksi matkatoimistoista ja passeja kuljettavien kuriirien kautta, minkä lisäksi Islamabadin lentokentällä toimivat rajavartio- ja poliisiviranomaiset ovat järjestäneet viisumittomia matkustajia Eurooppaan lähteviin koneisiin.

Laittoman maahantulon järjestämisen alalla toimii satoja yrityksiä, ja keinot ovat yhä ammattimaisempia. Esimerkiksi Iso-Britannian Pakistanin edustusto on tämän vuoden aikana paljastanut muun muassa lumeavioliittoihin liittyvän huijauksen, jossa oli mukana yli 200 Slovakian ja Pakistanin kansalaista.

Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyys huolestuttaa

Iso-Britannia myöntää vuosittain yli 100 000 viisumia Pakistanin kansalaisille, ja maan merkittävästi kiristyneen ulkomaalaislain johdosta huijausyritysten määrän odotetaan kasvavan erityisesti Schengen-alueelle suuntautuvan maahanmuuton osalta.

Esimerkiksi viisumin saanti Schengen-alueeseen kuulumattomiin Itä-Euroopan maihin kuten Bulgariaan ja Romaniaan on pakistanilaisille kohtuullisen helppoa, ja Schengen-maat ovatkin olleet huolissaan näissä maissa toimivista ihmissalakuljettajista. Bulgarian ja Romanian tuleva Schengen-jäsenyys ei ainakaan helpottane tilannetta.

Myös yhteistyö Schengen-maiden kesken takkuaa. Esimerkiksi Latvia noudattaa erittäin liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa, mitä ilmeisimmin edullisen työvoiman saannin takaamiseksi. Latvia onkin laittomille maahantulijoille houkutteleva välipysäkki.

Pohjoismaiden kesken yhteistyö on ollut hyvää ja tiivistä. Tämän yhteistyön keskiössä toimii Pohjoismaiden poliisiyhdysmies avustajineen, joskin resurssit ovat vain murto-osa tarpeeseen verrattuna.

Konsultit laativat kirjoitustaidottomille opiskeluhakemuksia

Suomalaisia yrittäjiä huijataan tavan takaa kutsumaan haamuyritysten edustajia Suomeen muun muassa koneita ja laitteita ostavina asiakkaina. Matkojen todellinen tarkoitus on pääsy Schengen-alueelle. Myös monet lailliset yritykset yrittävät järjestää ihmisiä laittomin keinoin Schengen-alueelle esimerkiksi teknikkoina ja ostopäälliköinä.

Lisäksi  Pakistanissa toimivat kirkot, järjestöt ja yksityishenkilöt pyrkivät käyttämään hyväksi suomalaisia uskonveljiään ja seurakuntia viisumikutsun saamiseksi maahanmuuttomielessä.

Joka vuosi maakuntien ammattikorkeakoulut, ammattiopistot ja kauppaoppilaitokset antavat opiskelupaikan kymmenille pakistanilaisille opiskelijoille. Opiskelijoiksi on hyväksytty jopa kirjoitustaidottomia opiskelijoita. Iso osa opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista on alan konsulttien laatimia. Väärennettyjä koulu- ja kielitestitodistuksia esiintyy runsaasti, eivätkä lähetystön ja pohjoismaiden poliisiyhdysmiehen resurssit riitä kaikkien tiliotteiden ja todistusten oikeellisuuden todentamiseen.

Afganistan – Schengen-alueelle päässyt hakee perheenyhdistämistä

Afganistanissa passin saa esittämällä syntymätodistuksen tapaisen henkilöllisyyttä todistavan asiakirjan taskaran. Suurella osalla afgaaneja syntymätodistuksia tai taskaraa ei ole – käytännössä heillä ei siis ole henkilöllisyyttä.

Taskaran ja niin muodoin passin kuitenkin saa, jos esimerkiksi kaksi kylän arvostettua mieshenkilöä todistaa hakijan nimen ja syntymäajan suunnilleen oikeiksi. Väärennettyjen asiakirjojenhankkiminen on Afganistanissa vielä Pakistaniakin helpompaa, ja ilman lääketieteellisiä ikätestejä afgaanien identiteetistä ei voi koskaan olla täyttä varmuutta.

Afganistania koskevat maahantuloasiat hoidetaan Islamabadin edustustossa. Suurin osa afgaaneista pyrkii Suomeen avioliiton tai perheenyhdistämisen kautta. Perheenyhdistämisen kautta oleskelulupaa hakevien strategia on lähes aina sama: perheen isä tai alaikäinen poika salakuljetetaan Schengen-alueelle, missä hän anoo turvapaikkaa. Pakolais-statuksen saatuaan henkilö anoo oleskelulupaa Afganistanissa tai laittomasti Pakistanissa oleskelevalle perheelleen.

Lähetystö haastattelee maahanmuuttoviraston pyynnöstä osan perheistä, mutta ilman DNA-testejä verisukulaisuuksien kuten iänkin selvittäminen on erittäin vaikeaa.

Suurin osa afgaanien solmimista avioliitoista ovat vanhempien järjestämiä, ja avioliittojen järjestelyssäkin saatetaan käyttää ammattiapua. Avioliitto Suomessa pysyvällä luvalla oleskelevan ja omaan heimoon kuuluvan puolison kanssa on lottovoitto. Liitot ovat usein järjestettyjä, mutta merkkejä varsinaisista lumeliitoista on toistaiseksi ollut vähän.

Pekka Tuominen

Kirjoittaja työskenteli viisumivirkailijana Suomen suurlähetystössä Islamabadissa 2009 - 2011.  

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 6.9.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi