Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Minun kehitysyhteistyöni: Sami Jänne - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 29.8.2011

Minun kehitysyhteistyöni: Sami Jänne

Työ kehitysmaissa vei paikkatietospesialisti Sami Jänteen mukanaan: puolen vuoden pesti on venynyt jo 13 eri maissa vietetyksi vuodeksi.

Mitä teet? Missä, kuinka kauan, kenen palveluksessa?

Työni Laosissa keskittyy paikallisen karttalaitoksen NGD:n (National Geographic Department) osaamisen kasvattamiseen. Tarkoituksena on rakentaa entistä parempia paikkatietopalveluja, kuten karttoja ja tietokantoja. Oma osuuteni ohjelmassa kestää kolme vuotta, ja työskentelen yksityisen konsulttiyrityksen Suomen Kartoitus ja Mittaus Oy:n palkkaamana.

sami jänne. Kuva: Jussi TalikkaSami Jänne. Kuva: Jussi Talikka
Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Aloitan päiväni noin puoli kahdeksalta, jotta voin välttää verenpainetta nostattavat Vientianen aamuruuhkat. Tavanomaisena päivänä suunnittelen koulutuksia, teen koulutusmateriaaleja ja järjestän itse koulutuksia. Lisäksi pidän yhteyttä mahdollisiin asiakkaisiin eli paikkatietopalvelujen tarvitsijoihin. Laitos sulkee ovensa kello neljä, mutta usein jatkamme toimistolla vielä tunnin tai pari.

Mikä on ajankohtaista työssäsi juuri nyt?

Koko ohjelman tarkoitus on paikallisen karttalaitoksen kapasiteetin kasvattaminen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekeminen. Tämä vaatii runsaasti koulutuksia ja seminaareja, ja niitä tullaankin järjestämään koko kolmen vuoden ajan.

Kuinka päädyit työhösi?

Aloitin kansainvälisen urani jo vuonna 1998 osallistuessani maankäytön hallintaa tukevaan hankkeeseen Kambodžassa. Puolen vuoden pesti on sittemmin venähtänyt 13 eri maissa vietetyksi vuodeksi. Suurimman osan tästä ajasta olen viettänyt Kaakkois-Aasiassa: Laosissa, Kambodžassa, Vietnamissa ja Myanmarissa. Tähän ohjelmaan päädyin konsulttiyrityksen pyynnöstä. 

Miten työsi auttaa vähentämään köyhyyttä?

Ohjelma, jossa työskentelen, ei suoraan tähtää köyhyyden vähentämiseen, mutta se tarjoaa erinomaiset työvälineet köyhyyden vähentämiselle. Kartat ja niihin liittyvät tiedot ovat tärkeä osa jokaisen maan kehitystä. NGD:n paikkatietopalvelut ovat saatavilla lähes ilmaiseksi. Aiemmasta työkokemuksestani kehitysyhteistyöhankkeissa tiedän, kuinka tärkeää yhtenäinen ja ajantasainen paikkatieto erilaisille toimijoille on. Tällä hetkellä NGD:n tuotteita käytetään tai suunnitellaan käytettäväksi muun muassa metsään, ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä projekteissa.

Kannattaako kehitysyhteistyö? Mitkä ovat sen edut ja ongelmat? Kuka päättää?

Yleisesti ottaen en epäile kehitysyhteistyön kannattavuutta. Suurin haaste lienee yksittäisten projektien ja ohjelmien riittämätön suunnittelu, mikä heijastuu toteutukseen. Projektia suunnittelee usein vain muutama henkilö ja lyhyen aikaa. Tämä taas johtaa helposti siihen, että kaikkia osapuolia ei ole aikaa kuunnella ja tiedonkeruu jää muutaman englanninkielisen dokumentin tai englantia osaavan henkilön varaan.

Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta sen toteuttaminen on vaikeampaa kuin usein kuvitellaan. Koulutus on mielestäni aivan keskeisessä roolissa, eikä sen tule keskittyä vain tekniseen substanssiin vaan tarjota myös mahdollisuus henkiseen kasvuun. Haasteena on ohjelmien ja projektien lyhyt kesto. Opitut asiat eivät ehdi vakiintua.

Inka Leisma

 

Kehitysyhteistyötä voi tehdä konttorissa ja rakennustyömaalla, tilisiirtoina tai vaatimalla päättäjiltä muutoksia kansainvälisiin rakenteisiin. Kehitysyhteistyössä on mukana monenlaisia osaajia niin Suomesta kuin kumppanimaista. Minun kehitysyhteistyöni -juttusarja kertoo heidän työnsä arjesta, tuloksista ja ongelmista.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 30.8.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi