Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Lähi-idän janoinen kansa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 18.8.2011

Lähi-idän janoinen kansa

Palestiinalaisten jalkojen alla on pohjavesivarannot. Ne auttaisivat vesikriisistä kärsivää kansaa, jos heillä vain olisi oikeus niitä hyödyntää.

Palestiinalaisalueen vesitilanne on surkeimpia maailmassa. Veden puutteen ja huonokuntoisen putkiston lisäksi viemäröinti uupuu suurelta osin maaseutua kokonaan.

Oslon sopimus antoi Israelille lähes täydellisen vallan säännellä palestiinalaisten veden käyttöä ja jakelua, ja Israelin valtio on hyödyntänyt tätä politiikassa.

”Pahin tilanne on Gazan alueella, jossa koko pohjavesi on saastunutta”, kertoo Palestiinalaishallinnon vesiministeri Shaddad Attili. Hän ottaa käteensä vesilasin, kaataa sekaan ensin kahvia ja sitten vielä lusikallisen suolaa.

”Joisitko tästä?” hän kysyy lasia tarjoten.

Palestiinan vesiministeri Shaddad Attili. Kuva: Tuomas MustikainenPalestiinalaishallinnon vesiministeri Shaddad Attilin mielestä vesi on perusoikeus, eikä sitä siksi saisi käyttää politiikan välineenä. Kuva: Tuomas Mustikainen

Gazan ylikäytetyt pohjavesivarannot täyttyvät merivedellä, minkä lisäksi olematon viemäröinti päästää jätevedet valumaan maakerrosten läpi pohjaveteen.

Ministerin suunnitelmissa on uuden likaveden käsittelyjärjestelmän rakentaminen, mutta sen toteutumisessa on ainakin kaksi isoa epävarmuustekijää: Ensinnäkin Israel on eristänyt Gazan kaistaleen, joten sinne on hyvin vaikea kuljettaa minkäänlaisia rakennustarvikkeita. Toiseksi Gazaa hallitseva Hamas ei tunnusta Israelin valtiota.

”Olen pyytänyt myös Hamasilta, että he eivät sotkisi politiikkaa veteen. Riittävä ja puhdas vesi on kaikkien ihmisten perusoikeus”, sanoo Attili, joka edustaa Länsirantaa hallitsevaa Fatah-puoluetta.

Israel säätelee melkein kaikkea veteen liittyvää niin Gazassa kuin Länsirannallakin. Israelin viranomaisilta täytyy hakea lupaa veteen liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen, ja byrokratiakoneisto saattaa pyörittää hakemuksia vuositolkulla.

”Vaikka saisimme parannettua vanhaa ja rakennettua uutta vesi-infrastruktuuria, se ei piilota kaikkein suurinta ongelmaa: Oikeutta pohjaveteen omilla alueillamme”, ministeri sanoo.

Kaivojen poraaminen on kielletty palestiinalaisilta kokonaan.

Vettä vain kerran viikossa

Jerusalemin luoteispuolella sijaitsevan Biddu-enklaavin kahdeksassa kylässä asuu 50 000 asukasta. Veden kylät joutuvat ostamaan israelilaiselta Mekorot-vesiyhtiöltä.

Maisema Biddu-alueelta Jerusalemin luotesipuolelta. Kuva: Tuomas MustikainenVesisäiliön avulla veden huonoa painetta pystytään hieman parantamaan. Kuva: Tuomas Mustikainen

Ensin vesi virtaa kukkulan päällä sijaitsevaan israelilaissiirtokuntaan, ja vasta Har Adarilta jäljelle jäävä vesi tulee alas laaksoon. Laaksosta se nousee taas ylös seuraavan kukkulan rinteellä oleviin palestiinalaiskyliin.

Koska vesimäärä ja paine eivät riitä, vettä voidaan ohjata kerrallaan vain pariin kylään. Moni kyläläisistä joutuu ostamaan kallista vettä tankkeriautoista, jolloin hinta on viisinkertainen putkijohtoveteen verrattuna. Sen takia vedenkulutuksesta on pakko tinkiä.

”Keräämme sadevettä, jota käytämme peseytymiseen ja juomiseen keitettynä. Se on tällä hetkellä puhtaampaa kuin putkista tuleva vesi”, kertoo insinööri Mohammed Musleh. Hän asuu yhdessä kylistä.

Kylien vesijohtoverkosto on vanhentunut ja lähes puolet sen kautta kulkevasta vedestä valuu hukkaan matkalla. Juuri nyt onkin meneillään hanke, jossa kylien – Biddu, Beit Surik, Beit Doqqo, Beit Ijaz, Qatanna, Beit Anan, Qubaiba, Beit Iqza – vesiverkosto uusitaan. Samalla kyliin rakennetaan sieltä puuttuva viemäröinti.

Työn hoitavat palestiinalaisten vesihallinto ja paikalliset urakoitsijat. Rahat hankkeeseen tulevat Suomelta. joka tarjoaa myös asiantuntija-apua. Hanke kestää kolme vuotta, ja Suomen osuus kustannuksista on 4,6 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä Biddu-enklaavin vesi virtaa juutalaissiirtokunnasta ensin vesisäiliöön, jonka avulla palestiinalaiset pystyvät säätämään jonkin verran veden painetta. Kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteisiin kuuluu myös toisen säiliön käyttöönotto, mikä parantaisi edelleen paineen säätelyä ja saisi veden riittämään useammalle kylälle yhtä aikaa.

Insinööri Muslehille vesihanke on palkitseva tehtävä: hän auttaa kotiseutunsa ihmisiä.

”Vesi on elämän perusta. Sen virtaaminen auttaa alueen 50 000 ihmistä parantamaan elämänlaatuaan.”

Jorma Palovaara

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili palestiinalaisalueella ulkoministeriön matka-apurahan turvin.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 3.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi