Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Eteläkaukasialaiset toimittajat rikkovat rintamalinjoja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 25.7.2011

Eteläkaukasialaiset toimittajat rikkovat rintamalinjoja

Georgialaiset eivät tiedä naapurimaa Armeniasta mitään, eikä eteläossetialaisia kiinnosta Georgian tapahtumat. Viestintä ja kehitys -säätiön hanke auttaa murtamaan ennakkoluuloja Etelä-Kaukasiassa.

Räjähteen sirpale on karu matkamuisto, mutta sellaisen abhasialainen tv-toimittaja Levon Galustian haluaa. Joskus eteläkaukasialainen huumori on pikimustaa: miksi sodan läpikäynyt ihminen haluaisi kotiinsa pommin palasen?

Olemme Vuoristo-Karabahin tunnustamattoman pikkuvaltion pääkaupungissa Stepanakertissä, Halo Trust -nimisen kansalaisjärjestön päämajassa. Halo Trustin päätehtävä on löytää ja eliminoida miinoja ja muita räjähteitä koko Vuoristo-Karabahin alueelta.

Kaukasuksen kohtauspaikka -hanke. Kuva: Salla Nazarenko Eho Kavkaza -radioaseman Vuoristo-Karabahin kirjeenvaihtaja Lusine Musayelian teki multimediareportaasin Mets Taglarin kylästä. Mukaan pääsi itseoikeutetusti myös "kyläparlamentti". Kuva: Salla Nazarenko

Tehtävää riittää: vaikka Vuoristo-Karabahin sodassa on ollut tulitauko vuodesta 1994, alueella on edelleen 159 siistimätöntä miinakenttää. Onnettomuuksia sattuu vuosittain useita. Kymmeniä on kuollut ja satoja loukkaantunut miinaonnettomuuksissa; karjalle tuhoja on tapahtunut vielä paljon enemmän, mutta tapauksia ei rekisteröidä.

Halo Trustin päämajassa on näytillä Vuoristo-Karabahista löytyneitä räjähteitä. Tankeille tarkoitettuja miinoja, jalkaväkimiinoja, rypäleaseita.

”Tällainen löytyi meiltä kotoa vuoden 2008 sodan jälkeen”, huudahtaa eteläossetialainen journalisti Ganna Janovskaja osoittaen näytteillä olevaa rypälepommin osaa. Äänensävy on tavanomainen. Vieressä seisovat georgialaisjournalistit tulevat katsomaan. Ulkopuolisen on vaikea uskoa, että kaikki nämä nuoret journalistit tulevat veristen konfliktien rintamalinjojen eri puolilta.

Journalistiryhmän matka Vuoristo-Karabahiin on osa suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön tukemaa hanketta nimeltä ”Kaukasuksen kohtauspaikka”. Hankkeen idea on saattaa yhteen toimittajia eri puolilta Etelä-Kaukasiaa ja järjestää heille tutustumismatkoja naapurimaihin.

Etelä-Kaukasia on sotien repimää aluetta, ja journalistit, kansalaisista puhumattakaan, tietävät äärimmäisen vähän toinen toisistaan. Vuoristo-Karabahin matkalle osallistui kahdeksan toimittajaa Georgiasta, Abhasiasta, Etelä-Ossetiasta ja Armeniasta.Matkalla tutustuttiin paitsi Vuoristo-Karabahin ratkaisemattomaan konfliktiin myös kansalaisten arkeen Etelä-Ossetiassa. Journalistit vierailivat kylissä ja kaupungeissa, viinitilalla ja kuparikaivoksessa.

”Tällaiset matkat ovat meille äärimmäisen tärkeitä”, Abhasiassa ilmestyvän Nužnaja Gazeta -lehden päätoimittaja Izida Tšania sanoo.

Kaukasuksen kohtauspaikka -hanke. Kuva: Salla NazarenkoEteläossetialainen Ganna Janovskaja tutustui Šušin rauniokaupungin lapsiin. Taustalla georgialaiset Margarita Akhvlediani ja Malhaz Tškadua sekä eteläossetialainen Zarina Sanakoeva. Kuva: Salla Nazarenko

”Erityisesti nuoret toimittajat eivät tiedä mitään naapurimaistaan, varsinkaan niistä, joita vastaan heidän kotimaissaan on sodittu. Näillä matkoilla he tapaavat kollegojaan ja voivat keskustella tilanteesta neutraalilla maaperällä. Lisäksi toisen konfliktin analysoiminen yhdessä voi tuoda tuoreita näkökulmia omamme tarkasteluun.”

Etelä-Ossetian televisiossa työskentelevän Ganna Janovskajan mukaan elävä yhteys georgialaisjournalisteihin on muuttanut hänen työtapojaan.

”Aikaisemmin en suoraan sanoen edes välittänyt siitä, mitä Georgiassa tapahtui. Luin internetistä uutisia, se riitti. Nyt kun olen tavannut kollegoja Georgian puolelta, ymmärrän, että jos jatkamme elämistä tyhjiössä, se voi taas johtaa pahoihin lopputuloksiin. Meidän täytyy saada enemmän tietoa toinen toisistamme.”

Georgialaislehti Liberalin toimituspäällikkö Sopho Bukia ihmettelee sitä, miten vähän Georgiassa tiedetään rajanaapuri Armeniasta.

”Maamme eivät ole sotineet keskenään, silti aniharva georgialainen käy Armeniassa. Yhteiskuntamme on täynnä ennakkoluuloja ja stereotypioita, ja meidän journalistien tehtävä on murtaa ne.”

Halo Trustin pihamaalla seisoo kaksi eliminoitua pommia. Toimittajat asettuvat niiden eteen kaulakkain poseeraamaan valokuvaa varten. Kuka uskoisi, että virallisessa propagandassa nämä ihmiset ovat toistensa verivihollisia?

Salla Nazarenko

Vuoristo-Karabah

  • Armenialaisenemmistöinen alue, joka kuului Azerbaidžanin sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
  • Vuonna 1988 syntyi Karabahin liike, joka vaati alueen liittämistä Armenian sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
  • Tilanne johti sotaan vuonna 1992; päättyi tulitaukoon 1994.
  • Vuoristo-Karabah julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi 1991, yksikään maa ei ole tunnustanut aluetta.
  • Armenia ja Azerbaidžan eivät ole solmineet rauhansopimusta, maiden välillä on edelleen sotatila, vaikka aktiiviset taistelut ovat ohi.
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 23.7.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi