Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afrikan Venetsia hukkuu saasteisiin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 6.7.2011

Afrikan Venetsia hukkuu saasteisiin

Beniniläisessä Ganvién kaupungissa vesi on elinehto, mutta nyt se myös uhkaa asukkaiden terveyttä ja toimeentuloa.

Ganvién kaupungissa vesi on olennainen osa ihmisten elämää. Etelä-Beninissä sijaitseva noin 30 000 asukkaan kaupunki on rakennettu lähes täysin Nokoué-järven päälle.

Se on oma maailmansa, josta löytyy kirkkoja, ravintoloita, kauppoja, koulu ja sairaala ja parhaillaan rakenteilla on valtavan kokoinen moskeija. Vanhemmat rakennukset ovat bambumajoja, jotka nousevat vedestä paalujen varassa.

Taloja veden päällä Ganviessa. Kuva: Johanna LatvalaEtelä-Beninissä sijaitseva noin 30 000 asukkaan Ganvien kaupunki on rakennettu lähes täysin Nokoué-järven päälle. Kuva: Johanna Latvala

Paikasta toiseen liikutaan pääasiassa veneillä, tosin naapurissa voi pistäytyä myös uimalla. Veneissä kuljetetaan kaikki kaupungissa tarvittava, ja niitä risteileekin joka puolella. Useimmat kulkevat käsivoimin melomalla, osa hyödyntää tuulta purjeilla ja harvoissa on perämoottorit. Aivan pienetkin lapset liikkuvat tottuneen oloisesti yksin veneillä.

Saastuminen uhkaa elinympäristöä

Kaupunki perustettiin vuonna 1717, kun tofinu-heimo pakeni Dahomeyn kuninkaiden miehiä, jotka vangitsivat ihmisiä myydäkseen heidät orjakauppiaille. Koska orjasaalistajat eivät kuitenkaan uskaltaneet uskonnollisista syistä mennä veteen, heimo päätti paeta heidän saavuttamattomiin. Kaupungin nimi Ganvié tarkoittaakin pelastuneita ihmisiä.

Siinä missä asukkaiden esi-isät lähtivät alkuperäisiltä asuinsijoiltaan karkuun orjakauppiaita, nykyiset asukkaat saattavat tulevaisuudessa joutua lähtemään karkuun saastumista.

Järven tila on huono, sillä kaupungissa ei ole viemäröintiä: ulosteet ja likavedet kaadetaan järveen, ja sinne menevät niin roskat kuin kuolleet eläimetkin. Erityisesti ahtaissa paikoissa talojen väleissä veden huono laatu näkyy selvästi. Myös asukkaiden harjoittama kalastusmenetelmä, jossa mutaisen laguunin pohjalle istutetaan kasveja mätänemään ja houkuttelemaan paikalle kaloja, edistää järven saastumista. 

Paitsi likainen järvivesi, myös puhtaan juomaveden puute uhkaakin vakavasti alueen asukkaiden elämää. Kansainvälisellä Emmaus-liikkeellä on käynnissä projekti, jonka tavoitteena on saada järven asukkaille puhdasta vettä. Sen mukaan alueen asukkaista neljännes joutuu tyytymään huonolaatuiseen veteen.

Itse Ganvién kaupunkiin vettä saadaan putkella, jonka suulla oli paljon ihmisiä kanistereineen, mutta liekö putken motiivina paikallisten ihmisten juomaveden turvaaminen vai ”Afrikan Venetsian” säilyttäminen turistimagneettina?

Johanna Latvala

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja ja tutkija. Hän vieraili kahden kuukauden ajan Villa Karon -kulttuurikeskuksessa Beninissä keväällä 2011.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 6.7.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi