Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Thaimaa kohtelee norsujaan kaltoin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.7.2011

Thaimaa kohtelee norsujaan kaltoin

Thaimaalainen elefanttiensuojelija Sangduen Chailert toivoo turistien tunnustavan vastuunsa eläinten hyvinvoinnista.

Elefantti on Thaimaassa lähes pyhä eläin, joka symboloi voimaa, arvokuutta ja viisautta. Menetpä mihin tahansa koristavat elefanttien kuvat ja patsaat katukuvaa. Mutta ristiriita eläimen arvostetun aseman ja sen todellisten elinolojen välillä on räikeä.

Pohjois-Thaimaassa, noin kuudenkymmenen kilometrin päässä Chiang Main kaupungista, sijaitsee ainutlaatuinen paikka, Elephant Nature Park. Vehreä laakso on koti yli kolmellekymmenelle adoptoidulle elefantille, jotka on pelastettu turismilta ja salametsästykseltä.

Turistit poseeraavat norsujen selässä. Kuva: Eli Duke / Flickr.comTuristit poseeraavat norsujen selässä Thaimaassa. Kuva: Eli Duke / Flickr.com, cc 2.0

Sademetsän suojissa asuu myös luonnonpuiston omistaja, Sangduen ”Lek” Chailert sekä paikallisia työntekijöitä, joiden päivät koostuvat elefanttien suojelusta sekä paikallisen kulttuurin ja luonnon vaalimisesta.

Sukupuutto uhkaa

Elefantteja on kesytetty ja valjastettu työkäyttöön Thaimaassa vuosia. Historian saatossa norsut ovat olleet ihmisen apuna metsienhakkuussa ja raahanneet voimallaan tukkeja läpi tiheiden sademetsien.

Thaimaa kielsi metsienhakuun vuonna 1989, jolloin tuhansia työelefantteja jäi työttömäksi ja heitteille. Osa koulutettiin turismin ja sirkusten tähdiksi. Norsunluu ja elefantinpoikaset kiinnostavat yhä salametsästäjiä. Naapurimaissa, kuten Myanmarissa, tukkityö jatkuu edelleen ja Thaimaassa jättiläisiä uhkaa sukupuutto.

”Norsujen todellista lukumäärää ei tiedetä, sillä valtion laskut tuntuvat eroavan kovasti meidän tekemistämme kartoituksista”, kertoo Lek.

Virallisen tilaston mukaan kesytettyjä elefantteja on noin kolme tuhatta, mutta villejä elefantteja tavataan enää vain noin 1 500.

Amfetamiinia ja bambukeppejä

Thaimaan laki kieltää elefanttien avulla kerjäämisen. Harmaa jättiläinen Bangkokin betoniviidakossa ei silti ole harvinainen näky. Mahoudit, elefanttien isännät, tienaavat illassa helposti enemmän kuin keskivertothaimaalainen viikossa kiertämällä norsujen kanssa kaupungin katuja ja kerjäämällä rahaa turisteilta. Sakko elefanttikerjäämisestä on niin pieni, että useat mahoudit ovat valmiita maksamaan sen täyttääkseen tilipussinsa.

Norsun anatomia ei kestä kovalla asfaltilla kulkemista ja usein kaupungeissa työskentelevät eläimet ovat myös aliravittuja.

Lek toivoo myös turistien ottavan enemmän vastuuta elefanttien suojelussa.

”Stressaantuneen ja huonovointisen elefantin tunnistaa usein keinuvasta liikkeestä, jota se tekee ollessaan onneton”, hän kertoo.

Työsarkaa riittää myös vanhojen perinteiden murtamisessa. Perinteiden mukaan alle neljävuotias norsunpoikanen erotetaan emostaan ja pannaan häkkiin, jonka pinnojen läpi sitä pistellään nauloilla ja bambutikuilla. Tätä koulutukseksi kutsuttua metodia jatketaan, kunnes eläimestä tulee alistunut ja se ei enää uskalla ja jaksa taistella vastaan.

Joskus eläimiä myös huumataan amfetamiinilla, jotta ne pystyisivät työskentelemään läpi vuorokauden.

Rakkaudella voi kesyttää mitä tahansa

Ekoturismi on kova sana tämän päivän matkaajalle, mutta myös paikallisille yhteisöille. Se on tapa nähdä ja kokea, mutta samalla myös tapa tukea kestävää kehitystä. Elefanttiratsastusten ja -kerjäämisen sijaan on nykyään myös vastuullisia tapoja tutustua tähän ainutlaatuiseen lajiin.

Lek on huolissaan paitsi norsuistaan, mutta myös muista kaltoin kohdelluista lajeista ja luonnosta.

”Kysyin ystävältäni, jolla on kaloja hyödyntävä terveyskylpylä, miksi pidät eläimiä vangittuna. Kaloja pidetään nälissään, jotta ne näykkisivät ihmisten jaloista kuolleen ihon irti. Sitten kun ne ovat tehneet työnsä, ne laitetaan takahuoneeseen jäihin. Myöhemmin saapuu ostaja ja kaloista tehdään tempuraa viereisessä japanilaisessa ravintolassa”, Lek kertoo.

”Elefantit auttoivat rakentamaan tämän maan. Uskon, että rakkaudella voi kesyttää mitä vaan ja että meidän pitää oppia kunnioittamaan ympäristöämme ja toimimaan eettisesti oikein.”

Emilia Hämäläinen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 4.7.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi