Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Lähes puolet nigeriläislapsista tekee työtä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 13.6.2011

Lähes puolet nigeriläislapsista tekee työtä

"Erityisesti maaseudulla lapset pidetään mieluummin kotiapulaisina kuin laitetaan kouluun", kertoo räätälinä työskentelevä 17-vuotias Abdou Mahamadou.

Moni lapsi päätyy kaduille myymään erilaisia tavaroita ja ruokaa, kuten mangoja. Kuva: Hanna KoivistoMoni lapsi päätyy kaduille myymään erilaisia tavaroita ja ruokaa, kuten mangoja. Kuva: Hanna Koivisto

Jos nigeriläinen Inoussa Abdoulkazak kirjoittaisi ansioluettelon, siinä olisi jo toistakymmentä vuotta työkokemusta, vaikka mies on vasta 25-vuotias.

"Minut potkittiin 12-vuotiaana pois koulusta, koska en päässyt läpi alakoulun jälkeisistä kokeista. Onneksi sain mahdollisuuden oppia räätälin ammatin erään tutun oppipoikana, sillä vanhempani ovat köyhiä ja minun piti alkaa auttaa perhettäni."

Nyt Abdoulkazak on ommellut vaatteita Nigerin pääkaupungissa Niameyssa jo toistakymmentä vuotta ja toiminut samalla Afrikan lapsityöläisten liikkeessä AMWCY:ssä, joka saa tukea muun muassa suomalaiselta kummijärjestöltä Planilta.

Lasten ja nuorten pyörittämä kansalaisjärjestö tukee työssäkäyviä lapsia ja nuoria esimerkiksi antamalla koulutusta ja lobbaamalla parempia työoloja.

"Vaikka Kansainvälinen työjärjestö ILO kieltää lapsityövoiman käytön, lapsityö on todellisuutta. Meistä moni ei ole käynyt kouluja. Silti meidän täytyy tehdä työtä selviytyäksemme elämässä ja siksi tarvitsemme oikeuksia", Abdoulkazak sanoo.

Alle puolet lapsista koulussa

ILO arvioi, että lähes puolet nigeriläislapsista tekee työtä. Koulua käy niin ikään alle puolet lapsista.

"Erityisesti maaseudulla lapset, varsinkin tytöt, halutaan pitää mieluummin apuna kotona kuin laittaa kouluun. Tytöt myös usein naitetaan nuorina", sanoo räätälin töitä tekevä Abdou Mahamadou.

17-vuotias nuori nainen aloitti räätälin oppilaana 14-vuotiaana, koska ei pärjännyt koulussa. Nigeriläiskouluissa jokaisen luokkatason voi aloittaa korkeintaan kahdesti. Jos kouluvuoden päättävissä kokeissa reputtaa kahtena vuonna peräkkäin, koulunkäynti on ohi.

Abdou Mahamadou. Kuva: Hanna KoivistoAbdou Mahamadou ehti koulussa oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mutta läheskään kaikki lapsityöntekijät eivät ole käyneet lainkaan koulua. Kuva: Hanna Koivisto

Mahamadou sanoo, ettei hän enää haluaisikaan palata koulunpenkille.

"Viihdyn työssäni, ja sitä paitsi ei koulukaan aina auta. Olen nähnyt, että monet kouluja käyneetkin ovat työttöminä", tyttö perustelee.

Hän kuitenkin toivoo tukea työhönsä. Esimerkiksi lukutaito on hänestä tärkeää.

"Miten räätäli voi ottaa asiakkaan mitat ja laskuttaa, jollei osaa laskea ja lukea?"

AMWCY, johon Mahamadoukin kuuluu, ajaakin aikuiskoulutusta nuorten työläisten tueksi. Osa nuorista käy iltakoulua, mutta tunteja ei tarjota kaikkialla, työpäivät ovat pitkiä eikä rahaa tuntien maksamiseen yleensä juuri ole.

Pari vuotta kestävänä oppipoika-aikana palkkaa ei usein makseta lainkaan.

"Tosin pomo saattaa tarjota lounaan ja antaa pari sataa frangia (30 senttiä) päivän päätteeksi ruokaan, saippuaan ja muuhun tarpeelliseen, jos hän on mukava", Mahamadou kertoo.

Terveydenhuolto kallista

Lapsityöläisillä on liuta muitakin ongelmia. Abdoulkazakin mukaan varsinkin työturvallisuudessa on suuria puutteita. Jos työpaikalla sattuu työtapaturma, sairaalakulut jäävät lapsen itsensä maksettaviksi.

"Pelkkä terveyskeskuskäynti maksaa 3 000–5 000 Länsi-Afrikan frangia (noin 5–8 euroa), eivätkä lapsityöläiset saa siitä edes alennusta. Moni nuori työntekijä ei sen takia mene lainkaan lääkäriin", Abdoulkazak sanoo.

Hän kertoo, että eräässä toisessa kaupungissa järjestön jäsenet ovat tehneet terveyskeskuksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan nuoret siivoavat sairaalan pihan ja luovuttavat verta veripankkiin ja saavat sitä vastaan alennuksia sairaalamaksuista.

"Mekin yritämme saada aikaan samantapaisen sopimuksen."

Työsarkaa työolojen parantamisessa riittää, mutta järjestön aktiivijäsenet tuntuvat tekevän voitavansa. Kävelykepin avulla liikkuva Ander Lanikondé, 29, opettaa nuorempiaan tekemään erilaisia tuotteita nahasta.

"Sain itse aikoinani koulutuksen tähän ammattiin kehitysyhteistyöjärjestö Caritaksen avulla", mies kertoo.

Sitä ennen hän hankki rahaa myymällä elintarvikkeita, sillä hän ei pärjännyt koulussa. Nyt hän on ehtinyt työskennellä lähes kymmenen vuotta itsenäisenä yrittäjänä.

"Toivon, että voin nyt omalta osaltani auttaa muita lapsia, joiden on aloitettava työnteko."

Lapsityön poistaminen toisi kehitystä

  • Maailmassa arvioidaan olevan yli 200 miljoonaa lapsityöläistä.
  • Lasten työnteko on yleistä varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa joka neljäs alle 18-vuotias tekee työtä. Moni joutuu aloittamaan työnteon alle 10-vuotiaana.
  • Valtaosa lapsityöläisistä työskentelee maaseudulla, jossa työ on muun muassa peltotyötä, karjan paimentamista tai kotitöitä, kuten veden tai polttopuiden hakua, siivousta ja ruuanlaittoa.
  • Vain joka viides lapsityöläinen on palkkatyössä.
  • Nigerin lapsityöläisistä suuri osa työskentelee käsityöammateissa, muun muassa räätäleinä, puuseppinä tai mekaanikkoina tai myy kadulla erilaisia tavaroita itsenäisinä yrittäjinä. Maaseudulta tulleet tytöt päätyvät usein kotiapulaisiksi.
  • Köyhyydellä ja lapsityöllä on osoitettu olevan vahva yhteys: Köyhät perheet laittavat lapsensa mieluummin työhön kuin kouluun, mikä estää lapsia saamasta aikuisenakaan parempia työpaikkoja. Usein lapsityökierre jatkuu sukupolvelta toiselle.
  • ILOn mukaan lapsityön poistaminen investoimalla koulutukseen ja sosiaalipalveluihin maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin taloudellisena kasvuna.

Hanna Koivisto

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 13.6.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi