Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Pakistanissa pelätään uusia tulvia - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 12.5.2011

Pakistanissa pelätään uusia tulvia

Viime vuoden heinä-elokuussa ennätysmäiset tulvat kylvivät tuhoa Pakistanissa, pohjoisesta etelään. Hiljainen tsunami vaikuttaa yhä 18 miljoonan ihmisen elämään.

Etelä-Pakistanin Khair Muhammad Thebo -kylässä rakennettiin huhtikuussa 2011 uusia koteja tulvissa tuhoutuneiden tilalle. Perheet aloittavat kotien uudelleen rakentamisen tiilien valmistuksesta, joita syntyy 12-tuntisen työpäivän aikana keskimäärin 250 kappaletta.

Naseer Barijo rakentaa uutta kotia yhdessä vaimonsa kanssa aamukuudesta iltakuuteen. Kuva: Pirjo-Liisa HeikkiläNaseer Barijo rakentaa uutta kotia yhdessä vaimonsa kanssa aamukuudesta iltakuuteen. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Kylässä on 54 kotia, joissa asuu 500 ihmistä. Ahdasta siis on. Taudit, kuten tulvien mukana levinneet hepatiitti ja tuberkuloosi, pahentavat jo entuudestaan kurjia elinoloja. Tämänkaltaisia kyliä on Etelä-Pakistanissa paljon.

YK:n mukaan terveyskysymykset ja asuinolojen normalisoiminen ovat tulva-alueiden suurimmat haasteet. Tärkeää on, että YK:n ohjelmilla saadaan aikaan kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä.

Tulvat paljasivat aliravitsemuksen

Eteläpakistanilaiset ovat muita pakistanilaisia pienempiä ja heiveröisempiä. Kuitenkin Pakistanin eteläosien synkkä aliravitsemustilanne nousi esille vasta tulvien myötä. Aliravitsemus siirtyy sukupolvelta toiselle. Monet tytöt synnyttävät ensimmäiset lapsensa jo teini-iässä, itsekin paitsi keskenkasvuisina myös aliravittuina. Perintönä saatu aliravitsemus näkyy usein terveys- ja oppimisvaikeuksina läpi elämän.

Kylässä kysymykseen ravinnosta kyläläiset nauravat: ”Yleensä syömme perunaa. Lihaa on kerran kuukaudessa. Ehkä.”

YK:n terveysohjelmassa lapsen aliravitsemuksen astetta mitataan käsivarren paksuudesta. Kuva: Pirjo-Liisa HeikkiläYK:n terveysohjelmassa lapsen aliravitsemuksen astetta mitataan käsivarren paksuudesta. Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä

Kylässä ei ole vessoja, mutta kaivo löytyy. Sähköverkkoa ei ole, kylän muutama kännykkä ladataan varastetulla sähköllä. Ilman kännykkää on vaikea elää kylässä, jossa kukaan ei omista kulkuvälinettä ja jonne ei ole julkisia kulkuyhteyksiä. Kännykällä voidaan tarvittaessa kutsua apua paikalle.

Kylän koulurakennuksesta puuttuvat opettajat. Koulutukseen olisi huutava tarve: 500 asukkaan kylässä on kaksi lukutaitoista.

Hindut ja muslimit elävät sopuisasti yhdessä – kuin veljet, kertovat kylän miehet. 

Tulvapakolaiset palanneet kotiseuduillensa

Etelä-Pakistanin Jamshoron ja Thattan alueiden kylissä useat asukkaat kertovat saaneensa tulvavaroitukset maan omistajilta, eivät viranomaisilta. Samoin apua ei tullut maan hallitukselta tai paikallisviranomaisilta vaan maanomistaja auttoi tulva-alueilta turvaan.

Yhdeksi syyksi viranomaiset sanovat henkilötodistusten puutteen, heitä ei oltu rekisteröity.

Tulvia paetessaan monet näkivät kylänsä ulkopuolista elämää ensimmäistä kertaa. Se oli monille suuri järkytys – sen lisäksi, että koti oli muuttunut tulvaveden mukana asuinkelvottomaksi. Tulvia paenneet kyläläiset asuivat kuukausia sukulaistensa ja ystäviensä luona sekä pakolaisleireillä.

Yhdeksän kuukautta tulvien jälkeen arviolta 80 prosenttia tulvia paenneista on palanut takaisin kotiseudulleen rakentaakseen perheilleen uudet kodit. Pelko seuraavista monsuunisateista huolestuttaa sekä kyläläisiä että viranomaisia.

Suomi auttaa tulvauhreja

Viime vuonna Suomi antoi kahdeksan miljoonaa euroa humanitaariseen apuun Pakistanissa. Se kanavoitiin lähinnä YK-järjestöjen, Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Alkuvuodesta 2011 humanitaarista apua on myönnetty 2,7 miljoonaa euroa lisää.

Apu on mennyt muun muassa terveys-, vesi- ja sanitaatiosektoreille sekä asuinsuojiin ja ruoka-apuun.

Pirjo-Liisa Heikkilä 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 12.5.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi