Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Meksikolaiset pelkäävät katoavansa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.5.2011

Meksikolaiset pelkäävät katoavansa

Meksikoa hallitsevat huumekartellit voivat siepata kenet tahansa, jos tiedossa on runsaat lunnasrahat.

Tahdonvastainen katoaminen on ihmisoikeusloukkaus, joka tarkoittaa pakottamista, sieppaamista ja vangitsemista ilman oikeudenkäyntiä. Se johtaa usein siepatun henkilön kidutukseen ja kuolemaan.

Meksikossa katoaminen tapahtuu useimmiten kadulla. Pelätystä ilmiöstä käytetään termiä levantón.

Ariel Dulitsky esitteli tahdonvastaisen katoamisen seurantaryhman tuloksia Texasin yliopistossa Austinissa. Kuva: Auli LeskinenAriel Dulitsky esitteli tahdonvastaisen katoamisen seurantaryhman tuloksia Texasin yliopistossa Austinissa. Kuva: Auli Leskinen

Tahdonvastainen katoaminen oli Latinalaisen Amerikan diktatuurien kaudella kylmän sodan aikaan yleinen tapa, jolla valtioiden turvallisuuspalvelut tuhosivat poliittisia vastustajiaan. Meksiko on perustuslaillinen demokratia, jossa tällaisia katoamisia ei pitäisi olla.

”Hallituksen pitäisi hyväksyä ja tunnustaa, että Meksikossa on tahdonvastaisten katoamisten ongelma. Halua puuttua ongelmaan on, mutta hallituksessakaan ei ole yksimielisyyttä ilmiön syistä ja keinoista poistaa se. Yleensä hallitus syyttää katoamisista paikallishallituksia ja ne keskushallintoa. Liittovaltiolla ei ole lakia, joka määrittäisi sen rikokseksi. Muutamalla osavaltiolla sellainen on, ei kaikilla”, kertoo tohtori Ariel Dulitsky, kun tapaan hänet Austinin yliopistossa Texasissa.

Hän osallistui keväällä katoamisia Meksikossa tutkineeseen YK:n seurantaryhmään.

Likainen sota ja huumekartellien vallanjako

Meksikon lähihistoriassa on vaihetta, jolloin tahdonvastaisia katoamisia on tapahtunut. Ensimmäinen oli 1960–1980-lukujen niin sanottu likainen sota. Likaisena sotana pidetään Latinalaisen Amerikan oikeistodiktatuuriem poliittisiin toisinajattelijoihin, yleensä vasemmistoon, kohdistunutta joukkotuhontaa. Harva tietää, että likaista sotaa käytiin Meksikossakin, vaikka Meksiko on demokratia.

Katoamiset kiihtyivät presidentti Luis Echeverrían aikana vuosina 1970–1976. Tunnettu on kirjallisuuden Nobelin viime vuonna saaneen perulaisen Mario Vargas Llosasin lausahdus, että Meksiko on täydellinen diktatuuri, koska se näyttää demokratialta.

Nykyinen vaihe alkoi viitisen vuotta sitten. Syy on huumekartellien, poliisivoimien ja sotilaiden siviileihin kohdistama väkivalta. 1990-luvulle ja presidentti Carlos Salinasin kaudelle asti huumekartellit jotakuinkin tyytyivät hallituksen määräysvaltaan eivätkä uhanneet sen arvovaltaa. Nyt ne ylittävät sen. Tusina kartelleja on jakanut maan valtapiireihinsä ja tekee alueilla mitä lystää.

Meksikon huumekartellien vaikutuspiirit

Meksikon huumekartellien vaikutuspiirit. Lähde: StratforLähde: Stratfor

Kuka katoaa?

Uhreilla ei nykyään ole selvää profiilia. Kylmän sodan aikana he olivat vasemmistolaisia toisinajattelijoita. Nyt taustalla on usein järjestäytynyt rikollisuus. Kidnappauksella pyritään lunnaisiin.

YK:n seurantaryhmä määritteli haavoittuvimmat väestöryhmät, joiden edustajia katoaa enemmän kuin muita. He ovat lapsia, naisia, siirtolaisia, ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia, ammattiyhdistysaktivisteja ja sosiaalityöntekijöitä.

Korvauksia ei luvassa

”Katoamisiin voidaan puuttua. Argentiinassa katosi 30 000 ihmistä vuosina 1976–1983. Nyt vankiloissamme istuu 3 000 niistä tuomittua. Myös Meksikossa asiaan voidaan puuttua”, painottaa Ariel Dulitsky,

Tänä vuonna Meksikon kongressin edustajainhuone hyväksyi ensimmäisen kerran rahalliset korvaukset likaisen sodan ihmisoikeusloukkausten uhreille. Vuonna 2001 perustettiin erikoissyyttäjän virka tutkimaan kylmän sodan rikoksia Meksikossa. Tehtävä päättyi 2006. Ketään ei tuomittu. Tuon vuoden jälkeen uudessa katoamisaallossa on kadonnut kansalaisjärjestöjen mukaan 3 000 ihmistä.

Tehtävää siis riittää. YK:n seurantaryhmälle kerrottiin, että tällä hetkellä Meksikossa ei ole aikeita laajentaa korvausperiaatetta likaisen sodan uhrien ulkopuolelle.

Dulitsky kertoo kohdanneensa Meksikossa paljon halua puuttua ongelmaan. YK:n ryhmä pääsi tutustumaan haluamiinsa kohteisiin, muun muassa väkivaltaisen Yhdysvaltain rajakaupungin Ciudad Juárezin armeijan kasarmeihin.

Auli Leskinen

Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja parhaillaan vierailevana tutkijana Texasissa, Yhdysvalloissa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 19.5.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi