Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sansibarilainen Abdi Ahmed nauttii yhteistyöstä suomalaisten kanssa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.5.2011

Sansibarilainen Abdi Ahmed nauttii yhteistyöstä suomalaisten kanssa

”Kehitys ei tapahdu itsestään, sen eteen on tehtävä töitä”, Suomen tukemassa maankäyttöhankkeessa työskentelevä Abdi Ahmed sanoo.

”Jos ei itse ole valmis työskentelemään tulevaisuutensa eteen, kukaan muukaan ei voi auttaa. Tämän olen oppinut käytännön työssä”, sanoo sansibarilainen Abdi Ahmed. Ahmed työskentelee logistiikkavastaavana Sansibarin kestävän maankäytön ja ympäristön hallinnan tukihankkeessa, SMOLE II:ssa.

Ahmedilla on ollut aitiopaikka seurata Sansibarin maa-asioiden kehitystä suomalaisten maankäytön kehittämishankkeiden alkuajoista, vuodesta 1989 asti. Sitä ennen hän työskenteli ministeriössä vastaavana toimistovirkailijana.

”Aiemmin meillä oli vain maa-asioista vastaava ministeriö. Suomalaishankkeiden vaikutuksesta myös ympäristökysymykset nostettiin esille ja maahan saatiin perustettua ympäristöasioista vastaava osasto.”

Abdi Ahmed työpöytänsä ääressä. Kuva: Sirpa PietiläAbdi Ahmed työpöytänsä ääressä. Kuva: Sirpa Pietilä

Byrokratian pyöritystä

Nykyisessä työssään Ahmed vastaa koko SMOLE II -ohjelman käytännön asioiden rullaamisesta. Niitä ovat muun muassa suomalaisten asiantuntijoiden viisumien ja oleskelulupien hakeminen, majoitusjärjestelyistä vastaaminen, postin ja rahdin hoito, tullaukset ja matkalippujen tilaaminen.

Hänen vastuullaan on myös auttaa tapaamisten järjestämisessä eri osastojen johtajien kanssa. Käytännössä on mentävä ensin paikan päälle johtajia tapaamaan ja neuvottelemaan heille sopivasta ajasta.

”Työpäiväni on tasapainottelua työpöydän, viranomaisten, sataman ja lentokentän välillä”, hän kertoo.

Tieto on tärkeämpää kuin raha

Ahmed näkee, että vuosia kestäneessä yhteistyössä suomalaisten kanssa on koottu valtavat määrät maankäyttöön liittyvää tietoa ja ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä. Hän uskoo, että tuloksia saadaan, kun tämä tieto saadaan kirjoista ja kansista käytäntöön ja maan hallitus alkaa käyttää sitä ihmisten hyväksi.

”Se ei tapahdu itsestään, on tehtävä töitä asian eteen. Meidän on ymmärrettävä, että vain yhdessä voimme auttaa itseämme ja kehittää maatamme”, hän sanoo.

Ahmedin mukaan moni paikallinen on tottunut ajatukseen, että apu on aina rahaa.

”Meidän projektimme ei anna ihmisille rahaa, vaan tietoa siitä, kuinka he voivat parantaa elämäänsä paremmalla maankäytöllä ja ympäristöään suojelemalla.”

Tätä hän pitää ohjelman suurimpana hyötynä tavallisille sansibarilaisille. Hän arvostaa sitä, että suomalaisasiantuntijat menevät itse kyliin tapaamaan ihmisiä ja neuvomaan heitä, kuinka maataan ja ympäristöään suojelemalla he voivat turvata tulevaisuutensa.

“Pelkkä raha ei auta, se on osattava käyttää oikealla tavalla”, hän korostaa.

Molemminpuolista kunnioitusta

Suomalaisten kanssa Ahmed kertoo työskentelevänsä mielellään, koska hänen mielestään heidän kanssaan on helppo kommunikoida ja hän kokee, että häntä kohdellaan työyhteisössä kuin veljeä.

”Pidän suomalaisten kanssa työskentelystä, koska he ovat avoimia meidän kulttuurillemme ja sopeutuvat siihen helposti. Tiedän kokemuksesta, että kaikilta tämä ei onnistu.”

Hän arvostaa myös sitä, että suomalaiset ovat panostaneet paikallisten työntekijöiden ammattitaidon syventämiseen ja auttaneet monia suorittamaan tutkintoja ja keräämään kokemusta ja ymmärrystä myös muista maista. Ahmed on itse jatkokouluttautunut ohjelman tuella ja suorittanut logistiikka-alan tutkinnon Etelä-Afrikassa.

Apua tarvitaan vielä

Ahmed haluaa kiittää Suomen hallitusta, joka on kärsivällisesti auttanut ja ymmärtänyt sansibarilaisia.

”Meidän on opittava käyttämään maatamme oikein. Sen oppiminen olisi suurin apu ihmisille.”

Ahmed muistelee tilannetta vuonna 1995, jolloin oli tehty paljon maa-asioiden eteen, mutta vaaleja seurannut poliittinen levottomuus keskeytti kaiken ulkomaalaisen tuen, myös Suomen. Kehitys pysähtyi vuosiksi.  

Nyt uuden hallituksen myötä hän näkee toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Ahmed haluaa myös luottaa siihen, että yhteistyö Suomen kanssa jatkuu.

”Olemme köyhä maa ja tarvitsemme apua, asiat eivät etene omin voimin”, hän muistuttaa.

Myös omaan tulevaisuuteensa Ahmed katsoo positiivisesti.

”Tapaan työssäni kaiken aikaa uusia ihmisiä, kerään kokemusta ja pidän silmäni auki. Ulkomailla työskentelykään ei olisi mahdoton ajatus jonain päivänä.”

Sirpa Pietilä

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 4.5.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi