Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Metsästä Etelä-Sudanin kohtalonkysymys? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain

Ulkoministeriön kehitysviestintä, puh. 0295 351182. Verkkojulkaisun päivitys päättyi 30.6.2014.
tilaa_uutiskirje delicious flickr facebook
reuna
Uutiset, 18.3.2011

Metsästä Etelä-Sudanin kohtalonkysymys?

Etelä-Sudanin uudella valtiolla on edessään monta haastetta, joista vähäisin ei ole vakava metsäkato. Maan pohjoisosissa aavikoituminen on edennyt jo pitkälle.

“Renkin piirikunnassa metsäkato etenee hurjaa vauhtia“, kertoo Roope Husgafvel, jonka väitöskirja trooppisesta metsänhoidosta tarkastettiin äskettäin Helsingin yliopistossa.

Hän vieraili Sudanissa vuonna 2008 tapaamassa metsähallinnon edustajia ja haastattelemassa paikallisia asukkaita.

“Kaikki kertoivat siitä, että matkat polttopuiden ja rakennustarvikkeiden hakemiseksi ovat pidentyneet. Jonain päivänä puuta ei vain ole, ja sitten ihmiset joutuvat siirtymään muualle asumaan. Se oli selkeä viesti. Liioittelematta sanoisin, että Etelä-Sudanin pohjoisosassa tilanne on vakava.”

Näkymä Etelä-Sudanista, kuva: sidelife / flickr.comPolttopuunhakumatkat ovat Etelä-Sudanissa yhä pidempiä. Kuva: sidelife / flickr.com, cc 2.0

Niukat resurssit eivät riitä kaikkeen

Maanviljelys ja karjatalous kilpailevat vähäisistä resursseista. Karjalla on paikallisille suuri merkitys myös statuksen ja vallan symbolina, joten karjan määrä saattaa mennä kestämättömäksi.

“Kuitenkin sekä maatalous että karja hyötyvät puista, jotka pitävät maaperää elinvoimaisena, joten kestävä tasapaino näiden kolmen välille tulisi löytyä”, pohtii Husgafvel.

Suojatuille luonnonpuistoille ja kansallispuistoille on sotien seurauksena käynyt huonosti, ja niiden kehityksen turvaaminen on Husgafvelin mukaan ensiarvoisen tärkeää.

“Ne pitäisi saada rajattua puunkeräyksen ulkopuolelle.”

Paikallisyhteisöt keskeisessä roolissa

”Uuden valtion syntyminen on murroskohta. Metsänhoitoon liittyvät velvoitteet eivät ole olleet voimassa aikoihin, eivätkä kaikki edes tiedä niistä. Uusi metsälaki tulee pohjautumaan vuonna 2007 tehtyyn metsäsektorin viitekehykseen, mikä on hyvin ajan tasalla ja siinä on huomioitu kansainväliset velvoitteet.“

Uudessa metsälaissa tulisi Husgafvelin mukaan panostaa ennen kaikkea paikallisyhteisöjen rooliin luonnonvarojen ja metsien kestävässä käytössä. Sekä paikalliset ihmiset että viranomaiset haluavatkin istuttaa lisää puuta ja saada uudet metsälait täytäntöön.

“Paikalliset kuitenkin kokevat, ettei heillä itsellään ole mahdollisuutta panna lakeja toimeen ilman ulkopuolista tukea, tulee se sitten hallitukselta tai kansainvälisiltä toimijoilta. Toisaalta tarvitaan taloudellista tukea ja koulutusta, toisaalta konkreettisia resursseja, kuten taimia ja eläinrehuja.”

Metsät Etelä-Sudanin mahdollisuutena

Millainen rooli metsillä voisi sitten uudessa valtiossa olla?

“Varsinkin eteläosan tiikkimetsien kansantaloudellinen merkitys on suuri. Myös kumipuu on merkittävä luonnonvara. Puulaji on monikäyttöinen, eli sitä voidaan käyttää myös rakennus- ja polttopuuksi. Paikalliset ihmiset arvostavat erityisesti monikäyttöpuulajeja, joita haluttaisiinkin istuttaa lisää.”

Juuri nyt resursseja ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään. Tilanne ei ole esimerkiksi etelän tiikkimetsissä metsähallituksen hallinnassa, vaan aseistetut ryhmät tekevät siellä laittomia hakkuita ja puukauppaa. Laillinenkin puukauppa on lähinnä tukkikauppaa.

“Puunjalostus onkin yksi asia, mihin paikalliset haluaisivat panostaa kehittääkseen omaa maataan. Suomalaisilla, jos kenellä, voisi olla merkittävä rooli niin metsäteollisuuden, puunjalostuksen kuin bioenergiankin saralla”, sanoo Husgafvel.

Joskus tehokkaampi resurssien hyödyntäminen on pienestä kiinni.

“Kumipuumetsissä on puutetta hyvistä työkaluista, millä voi juoksuttaa nestettä. Se tehdään usein kirveellä, minkä seurauksena puu saattaa kuolla. Yksinkertaisilla työkaluilla, jotka paikallinen seppä tekisi, voisi säästää hehtaarikaupalla metsiä. Siinä olisi erittäin hyvä kehitysyhteistyökohde.”

Roope Husgafvelin mukaan paikalliset ihmiset uskovat uuden valtion tulevaisuuteen. “Vaikeasta tilanteesta huolimatta siellä on tekemisen meininkiä.”

Johanna Latvala

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 17.3.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi