Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sananvapautta rajoitetaan kovin ottein - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Sananvapaus (2.2011)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Sananvapautta rajoitetaan kovin ottein

Viimeisten kymmenen vuoden aikana yli tuhat toimittajaa on menettänyt henkensä työnsä vuoksi. 29-vuotias venäläinen Jelena Maglevannaja olisi voinut olla yksi heistä, ellei hän olisi onnistunut saamaan turvapaikkaa Suomesta.

Etelä-Venäjällä sijaitsevasta Volgogradin kaupungista kotoisin oleva Maglevannaja on kirjoittanut etenkin tšetšeeneihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista. Työnsä vuoksi hän joutui pakenemaan Suomeen vuonna 2009.

“Venäjällä esimerkiksi kansallismieliset järjestöt julkaisevat netissä listoja ihmisistä, jotka pitää tappaa. Minä ja ystävänikin olimme listalla”, Maglevannaja kuvailee.

Toimittaja Jelena Maglevannaja. (Kuva: Teija Laakso)Toimittaja Jelena Maglevannaja pakeni tappouhkauksia Suomeen. (Kuva: Teija Laakso)

Maglevannajan kokemukset ovat maailmalla valitettavan yleisiä. Vaikka esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, oikeutta rajoitetaan jatkuvasti joka puolella maailmaa.

Sananvapaus on perusoikeus

Sananvapaus tarkoittaa, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja välittää tietoa.

Sananvapautta voidaan rajoittaa vain harvoin – esimerkiksi silloin, jos se uhkaa muita oikeuksia.

Sananvapaus on tärkeä ihmisoikeus, koska sen avulla voidaan valvoa kansalaisten muiden oikeuksien toteutumista. Jos sananvapaus toimii, sen avulla tiedotusvälineet voivat nostaa esiin epäkohtia, valvoa päättäjiä ja antaa ihmisille kanavan, jonka kautta tuoda mielipiteensä julki.

Samalla se mahdollistaa demokratian toteutumisen – jos ihmiset eivät saa tietoa eivätkä voi kertoa ajatuksistaan, demokratiakaan ei toimi eikä yhteiskunta muutenkaan kehity.

Suomi on lehdistönvapauden kärkimaa

Selkeimmin sananvapauden rikkominen näkyy median toimintaan puuttumisena. Ympäri maailmaa rikoksista ja väärinkäytöksistä raportoivia toimittajia uhkaillaan, pahoinpidellään, suljetaan vankiloihin ja tapetaan.

Hallitukset säätävät mediaa vastaan lakeja, jotka mahdollistavat esimerkiksi ennakkosensuurin. Valtio saattaa omistaa suurimman osan maan mediasta, mikä vaarantaa riippumattoman tiedonvälityksen.

Monet eri kansalaisjärjestöt seuraavat lehdistönvapauden toteutumista. Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja (Reporters Without Borders) pitää yllä lehdistönvapausindeksiä, jonka kärkipäässä komeilivat vuonna 2010 Suomi, Islanti, Alankomaat, Norja, Ruotsi ja Sveitsi. Perää taas pitävät Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea, joka on sijalla 178.

Indeksin mukaan vuonna 2010 maailmassa tapettiin 58 toimittajaa tai lehdistöavustajaa – luvussa ovat mukana vain täysin varmasti työnsä vuoksi kuolleet. Vankilassa pidettiin yli 150:tä mediatyöläistä.

Mielenosoitus Moskovassa venäläisen toimittajan Oleg Kashinin puolesta. (Kuva: hegtor, Flickr.com / cc 2.0)Mielenosoitus Moskovassa venäläisen toimittajan, pahoinpidellyn Oleg Kašinin puolesta. (Kuva: hegtor / Flickr.com, cc 2.0)

Lehdistönvapaus ei toteudu Venäjällä

Jelena Maglevannajan kotimaa Venäjä on lehdistönvapausindeksin sijalla 140.

Maassa on tapettu viimeisten kymmenen vuoden aikana 22 toimittajaa. Poliisi ahdistelee maan riippumatonta mediaa, opposition edustajille ei anneta tilaa valtamediassa eivätkä toimittajien murhaajat ja pahoinpitelijät useinkaan saa rangaistusta.

Maglevannajaa uhkailtiin, koska hän kirjoitti artikkeleita tšetšeeneihin kohdistuvasta vainosta ja ihmisoikeusloukkauksista.  Viime vuosina etenkin Tšetšenian viranomaiset ovat syyllistyneet murhiin ja sieppauksiin.

“Ihmiset eivät uskalla puhua, sillä heitä uhkaillaan ja heidän sukulaisiaan saatetaan silloin siepata tai tappaa. Toimittajien on vaikea kirjoittaa Tšetšeniasta, koska päätoimittajat eivät halua enää julkaista juttuja”, Maglevannaja kuvailee.

Hän itse kuitenkin yritti. Muutama vuosi sitten hän kirjoitti kotikaupunkinsa Volgogradin vankilassa viruvasta tšetšeenimiehestä, jota oli kidutettu, jotta tämä tunnustaisi rikoksia.

Vankila alkoi uhkailla Maglevannajaa kuolemalla ja vankilatuomiolla. Lopulta hänet tuomittiin 200 000 ruplan eli noin 5 500 euron sakkoihin kunnianloukkauksesta.

Venäjällä summa on suuri, ja Maglevannaja pakenikin Suomeen vankilatuomion uhatessa. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin turvapaikka.

Maglevannaja on jatkanut työtään Suomessa. Hän ei aio lannistua.

“Olen kuullut kauheita tarinoita. Mutta kauheampaa on, jos ei tee mitään. Jos minä en tee mitään, kuka tekee?”

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi