Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kambodžan alkuperäiskansoille nostetta televisiosta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 14.3.2011

Kambodžan alkuperäiskansoille nostetta televisiosta

Medianäkyvyys on pakottanut Kambodžan hallituksen työhön maan alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi.

Yeck Beck on International Cooperation Cambodian ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava projektijohtaja. Kuva: Sari LehteläYeck Beck on International Cooperation Cambodian ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava projektijohtaja. Kuva: Sari Lehtelä

Kambodžan alkuperäiskansat saivat yllättävän puolestapuhujan viime vuonna, kun valtakunnallinen Bayon-televisiokanava innostui tekemään niiden kulttuurista ohjelmasarjan. Kanavan johto kutsui projektijohtaja Yeck Beckin ja viisi muuta alkuperäiskansan edustajaa pääkaupunkiin ohjelmantekoon.

”Lauloimme, soitimme ja kerroimme kulttuuristamme. Ensimmäistä kertaa alkuperäiskansat saivat itse puhua asioistaan televisiossa. Kanavan johtaja ja koko toimitus olivat meistä valtavan innostuneita”, Yeck Beck kertoo.

Television vaikutusvalta tuli selväksi, kun Beckille tulvi yhteydenottoja ohjelmasarjan jälkeen. Phnom Penh Post -sanomalehti ja radiokanavat halusivat haastatteluja, yliopiston opiskelijat löysivät aiheita opinnäytteilleen. Yksi radiotoimittaja tuli vapaaehtoisena opettamaan tarinan kertomista.

Yeck Beck uskoo, että medianäkyvyys on pannut vauhtia maan hallituksen toimiin.

”Moni kambodžalainen sai ehkä ensimmäistä kertaa tietää oman maansa alkuperäiskansoista”, arvioi Kambodžassa neljä vuotta asunut Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Eeva-Maria Stayton.     

Kaksikielinen opetus oikeudeksi

Kambodžan hallitus on ryhtynyt toimiin alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi. Uuden opetusohjelman mukaan alkuperäiskansojen lasten pitäisi käydä koulua vähintään yhdeksän vuotta ja omakielistä opetusta lasten tulisi saada neljä vuotta. 

Ratanakirin opetusviraston edustajan Khat Samalin mukaan kaksikielisen opetuksen pitäisi toteutua kolmen vuoden sisällä. Hän haluaa kaksikielisen opetuksen myös valtion budjettiin, mikä vasta varmistaa sen toteutumisen.

Yeck Beckin johtama projekti on parhaillaan mallina hallituksen kaksikielisen opetuksen kokeiluun neljässä brao-kansan syrjäkylässä Ratanakirissa.

 ”Olen varma, että työllämme on ollut vaikutusta hallituksen toimintaan. Olen iloinen ja ylpeä tästä”, sanoo Yeck Beck.

Kyläkoulu antaa eväät jatkoon

Yeck Beckin mukaan alkuperäiskansojen ihmiset ovat alkaneet ymmärtää koulutuksen merkityksen. Hän näyttää tilastoa, jonka mukaan viime vuonna Ratanakirin alueella oli 428 koululaista, lapsia ja aikuisia. Kaksikielisessä kyläkoulussa lapset pääsevät hyvin kiinni opetukseen, mikä näkyy oppimistuloksissa. 

Vähemmistökieltä puhuvan lapsen koulunkäyntiä helpottaa ylemmilläkin luokilla, jos opettajissa on kaksikielisiä. Projektissa on koulutettu kaksikielisiä opettajia sekä kyläkouluihin että valtion kouluihin.

Tampuan-alkuperäiskansaan kuuluva Yeck Beck tietää, kuinka herkkä asia kieli koululaiselle on.

”Muistan, kuinka häpesin vastata khmeriksi, koska muut nauroivat ääntämiselleni.”

LaOrkin kyläkoulussa Ratanakirissa raikuu laulu ja yhteisluenta, kun parikymmentä oppilasta panee parastaan. Opetuslauluja veden käytöstä lauletaan ensin äidinkielellä krungiksi ja sitten khmeriksi. Kuva: Sari LehteläLaOrkin kyläkoulussa Ratanakirissa raikuu laulu ja yhteisluenta, kun parikymmentä oppilasta panee parastaan. Opetuslauluja veden käytöstä lauletaan ensin äidinkielellä krungiksi ja sitten khmeriksi. Kuva: Sari Lehtelä

Kansat lukutaitoisiksi

Sadat, jopa tuhannet Kambodžan alkuperäiskansojen jäsenet ovat viime vuosien aikana hankkineet luku- ja kirjoitustaidon. Lasten koulunkäynti on lisääntynyt ja lukutaitoisia aikuisia ja lapsia on yhä enemmän Ratanakirin ja Mondulkirin lääneissä, joissa Suomen Lähetysseura tukee kehityshankkeita kambodžalaisen International Cooperation Cambodian -järjestön kautta. Lähetysseura saa hankkeisiin ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea.

Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanjan tuella on Ratanakirissa kolmen vuoden aikana koulutettu noin 500 ihmistä. Nämä kyläkoulun kaksikielisen opetusohjelman suorittaneet pääsevät suoraan valtion koulun kolmannelle luokalle. Olennaista onkin, että lapset jatkavat koulua.

Lukutaidon hankkiminen on ensimmäinen askel syrjäytyneiden kansojen voimaantumiseen. Omien oikeuksien tiedostaminen ja toimintaan herääminen on välttämätöntä, sillä muutosvoimat myllertävät pohjaa Koillis-Kambodžassa elävien kansojen perinteisiltä elinkeinoilta ja elämäntavoilta.

Vuonna 2001 maassa hyväksyttiin uusi maalaki, jossa tunnustetaan alkuperäisväestön oikeudet maanomistukseen, mutta käytännössä asukkaita häädetään ja heidän asuin- ja metsästysalueitaan kaapataan ulkomaisten yhtiöiden käyttöön.

Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

Mikä alkuperäiskansa?

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja, jotka polveutuvat aluetta ennen valtion perustamista asuttaneesta väestöstä ja jotka ovat säilyttäneet ainakin osan omista sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista ja kulttuurisista instituutioistaan.

Kambodžan alkuperäiskansoja on kymmenkunta, niitä ovat mm. brao-, krung-, tampuan-, bunong-, jarai- ja kavet-kansat. Niihin kuuluu noin 100 000 ihmistä, mikä on alle yksi prosentti Kambodžan väestöstä. Suurin osa asuu syrjäisillä maaseutualueilla Pohjois- ja Koillis-Kambodžan raja-alueilla. Alkuperäiskansojen on arvioitu olevan maan kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 14.3.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi