Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tutkija: Lähi-idän nuoret hakevat vastauksia politiikasta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 28.2.2011

Tutkija: Lähi-idän nuoret hakevat vastauksia politiikasta

Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgrenin mielestä viimeaikaiset mullistukset arabimaailmassa ovat olleet odotettavissa, mutta silti tapahtumien valtava vyöry yllätti hänetkin. 

“Aikaisemmin Lähi-idässä on ollut mahdoton ennustaa mitään tarkasti, koska siellä on niin paljon tekijöitä, jotka saattavat muuttuvat yhtäkkiä”, Lähi-idän tilanteeseen perehtynyt akatemiatutkija Susanne Dahlgren sanoo. 

Mielenosoitus Bahrainissa 18. helmikuuta 2011. Kuva: Wikimedia CommonsMielenosoitus Bahrainissa 18. helmikuuta 2011. Kuva: Wikimedia Commons

Yhtenä selityksenä tälle Dahlgren pitää sitä, että arabimaissa elää rinnakkain sekä nykyaikainen että perinteinen yhteiskuntarakenne, jota kutsutaan joissakin maissa heimoyhteiskunnaksi. Liittolaissuhteet saattavat muuttua nopeasti. 

Myllerrysten keskellä on syytä pohtia arabimaailman tulevaisuutta. Mitkä maat ovat heikoilla, mitkä vahvoilla? Entäpä ihmisryhmät: kuka voittaa, kuka häviää?

Bahrainissa ja Jemenissä luvassa suurta kuohuntaa

Dahlgren nostaa esiin Jemenin ja Bahrainin, joiden tapahtumat ovat länsimaissa jääneet erityisesti Libyan varjoon. Hänen mukaansa Bahrainin kysymys on paljon laajempi kuin mediassa on annettu ymmärtää.

“Bahrainin kuningashuone on hallinnut maata raa’asti ja siellä tulee tapahtumaan isoja muutoksia. Kuohunta on levinnyt shiialaisten piiristä laajasti ammattiliittoihin. Alusta alkaen ihmisoikeusjärjestöillä on ollut tärkeä rooli”, hän arvioi. 

Dahlgren on huolissaan etenkin Jemenistä. “Prosessista näyttää tulevan verinen.” 

Hän seuraa Jemenin tilannetta aktiivisesti suorien kontaktiensa kautta sekä Facebookissa ja Twitterissä, jonne silminnäkijät päivittävät jatkuvasti havaintojaan. 

Jemeniläiset osoittivat rauhanomaisesti mieltään vallassa olevaa puoluetta ja kuningasta vastaan 21. helmikuuta 2011.  Kuva: Email4mobile/Wikimedia CommonsJemeniläiset osoittivat rauhanomaisesti mieltään vallassa olevaa puoluetta ja kuningasta vastaan 21. helmikuuta 2011. Kuva: Email4mobile/Wikimedia Commons

Viimeiset tiedot Jemenistä kertovat, että isot heimoryhmittymät ovat asettuneet mielenosoittajien rinnalle, Dahlgren kertoo. 

“Perjantaina Jemenissä murskattiin todella julmasti rauhanomaiset mielenosoitukset. Kuolonuhrien määrää on ilmeisesti salailtu, mutta heitä lienee noin 20, ja kaikki ovat nuoria”, hän pahoittelee. 

Erityisen surullista hänestä on se, että uutiset köyhästä Jemenistä eivät pääse läpi maailman seuratessa öljymaiden kuohuntaa. ”Yhdysvallat on kiinnostuneempi al-Qaidan murskaamisesta Jemenissä kuin siitä, että sen lahjoittamilla aseilla tapetaan mielenosoittajia.” 

Libyan tilannetta Dahlgren pitää huolestuttavana, koska näyttää siltä että Muammar Gaddafi ja hänen lähipiirinsä haluaa kiristää tilanteen äärimmilleen. Egyptissä puolestaan armeijan vahva asema on riskitekijä. 

Tunisialla sen sijaan näyttäisi olevan paremmat edellytykset nopeammille muutoksille. ”Siellä ei ole suuria sisäisiä ristiriitoja, eikä armeijankaan rooli ole niin merkittävä”, tutkija sanoo. 

Sen sijaan Jordanian ja Marokon tilanteet ovat vaikeammin ennustettavia.

 Valtaeliitit katoavat, nuoriso ja naiset nousevat?

Vaikka asetelmat ja polttavimmat kysymykset arabimaissakin vaihtelevat maittain, myös yhteisiä tulevaisuudenvisioita voi ounastella.   

“Vaihtoehdot eivät tulevaisuudessa ole yksioikoisesti vain länsimielinen demokraattinen hallitus tai islamistinen hallitus. Sen sijaan kansannoususta on tullut poliittinen valtatekijä aikaisempien valtatekijöiden, armeijan ja valta- ja talouseliitin, sekä ulkovaltojen rinnalle tulevaisuudesta neuvoteltaessa”, huomauttaa Dahlgren. 

Hänen mukaansa arabimaissa ei enää voida palata siihen, että ylätasolla sovitaan kansanvallan vastaisia järjestelmiä. “Julkisuusperiaate on lyönyt läpi eikä sitä voida enää väistää, ei edes Egyptissä, jossa armeija on vallassa.” 

Näin ollen eliittien valta vähenee. Dahlgrenin mukaan eräs murros arabimaissa viime vuosien aikana on liittynyt siihen, että vastauksia ei enää haeta uskonnosta, vaan politiikasta. Erityisesti nuoret ovat löytäneet poliittisen vaikuttamisen, minkä seurausta kansannousutkin pitkälti ovat. 

Paitsi nuorten, myös naisten rooli arabiyhteiskunnissa luultavasti vahvistuu. 

”Naiskysymyksen nostaminen tulee olemaan paljon helpompaa, jos muutokset todella lähtevät käyntiin. Monissa arabimaissa naiset on hyvin koulutettuja. Olisi toivottavaa, että he pääsevät rakentamaan omaa uraa ja vaikuttamaan aktiivisemmin yhteiskunnassa”, Dahlgren painottaa. 

Onko naisten roolin vahvistamisessa kyse ennen kaikkea yhteiskunnallisesta asenneilmastosta? 

”Kyllä. Siitä, että luotaisiin yhteiskunta, jossa naiset voivat halutessaan astua työelämään”, hän sanoo.

Ulkomaailman rooli merkittävä

Dahlgrenin mukaan ulkomaailman reaktiot räjähdysalttiissa tilanteessa ovat tärkeässä roolissa. 

“Ulkovaltojen pitäisi tukea arabimaiden nuorten demokratialiikehdintää kaikin tavoin. Jos nuoriso nyt pettyy –  ja erityisesti jos länsi osoittaa, että se on kiinnostunut vain öljystä tai Iranin laajentumisen estämisestä –  niin peli on pelattu. Sen jälkeen al-Qaida saa värvättyä todella paljon nuoria riveihinsä. Nyt on aivan viimeinen hetki osoittaa tukea nuorten poliittiselle vaikuttamiselle eri maissa”, hän toteaa. 

“On tärkeää, että myös Suomi olisi mukana tukemassa demokratiapyrkimyksiä eri maissa, koska Suomella on esimerkiksi koulutuksen suhteen paljon annettavaa. Erityisesti tarvitaan konkreettisia yhteistyöhankkeita, joilla edistetään näiden maiden nuorten ja naisten koulutusta ja edelleen työmarkkinoille pääsyä.” 

Dahlgrenin mukaan Suomen rooli on jo nyt merkittävä mobiilisektorilla. Nuoren ’twitter-sukupolven’ taskussa on usein suomalaista teknistä osaamista. 

Johanna Latvala

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja ja tutkija.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.2.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi