Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Brassimies kampanjoi tasa-arvon puolesta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.2.2011

Brassimies kampanjoi tasa-arvon puolesta

Suurin osa Brasilian uuden naispresidentin kannattajista oli miehiä, sillä naiset äänestävät miehiä konservatiivisemmin, sanoo Henrique Mussoi.

Henrique Mussoi, 29, on yksi monista brasilialaisista miehistä, jotka tukivat Dilma Rousseffin valintaa maan ensimmäiseksi naispresidentiksi. Mussoi on iloinen siitä, että presidentiksi valittiin nainen, sillä naiset ovat perinteisesti olleet Brasilian poliittisessa elämässä huonosti edustettuina. Hänen mukaansa sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi on maassa vielä paljon tehtävää.

Mussoi käytti vaalien alla paljon aikaa hankkiakseen tietoa presidenttikandidaateista ja päätyi lopulta kampanjoimaan aktiivisesti Rousseffin puolesta.

 ”Kannatin Dilmaa, koska hän oli merkittävässä asemassa edellisen presidentin, Luis Inacio Lula da Silvan hallituksessa, joka teki hienoa työtä köyhyyden vähentämiseksi. Dilman sukupuoli ei ollut tärkein tekijä valinnassani, mutta se oli ehdottomasti iso bonus.”

Mussoi kertoo pyrkivänsä suosimaan naisehdokkaita, jos heidän poliittinen suuntautumisensa on oikea.

Henrique Mussoi kampanjoi aktiivisesti Dilma Rousseffin puolesta ennen vaaleja. Kuva: Betuca Buril Henrique Mussoi (oikealla) kampanjoi aktiivisesti Dilma Rousseffin puolesta ennen vaaleja. Kuva: Betuca Buril

Asenteet tuottavat epätasa-arvoa

Henrique Mussoin mielestä naisten yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen tulee kiinnittää huomiota, sillä sukupuolten väliset erot ovat Brasiliassa vielä suuria. Hän ei ole yksin mielipiteensä kanssa: tuoreen Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan 84 prosenttia brasilialaisista on sitä mieltä, että sukupuolten välisen tasa-arvon eteen on tehtävä enemmän töitä.

Epätasa-arvo juontuu asenteista. Mussoi sanoo naisten esineellistämisen olevan Brasiliassa vielä yleistä.

”Mielestäni sukupuolirooleilla ei tulisi olla merkitystä tulevaisuudessa.”

Tällä hetkellä naisilla on perinteisen käsityksen mukaan tietynlainen rooli monilla eri elämänalueilla. Ulkonäkö on hiekkarantojen maassa tärkeällä sijalla, ja yleisesti hyväksytystä naisen mallista poikkeava kohtaa usein vastarintaa. Moni sambamissejä ihannoiva brasilialainen tyttö päätyy ulkonäköpaineiden vuoksi tekemään kauneusleikkauksen.

Mussoi kertoo kuulleensa tapauksesta, jossa yliopisto-opiskelijat halusivat nöyryyttää lihavia naisia hyppäämällä julkisilla paikoilla heidän selkäänsä aivan kuin he olisivat olleet sonneja rodeossa.

”Miehille ympäristö ei aseta niin suuria paineita ulkonäön suhteen kuin naisille”, hän sanoo. ”Naiset ovat myös edelleen pääasiallisesti yksin vastuussa kotitöiden tekemisestä.”

Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan lähes jokainen brasilialainen kannattaa naisten töissä käyntiä. Työn ja kodinhoidon yhteensovittaminen on kuitenkin usein liian vaativa tehtävä, ja kolmasosa maan naisista onkin tällä hetkellä edelleen työelämän ulkopuolella.

Mussoi uskoo, että brasilialaiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtää tasa-arvotyön tarpeellisuuden, mutta eivät tiedä, miten voisivat itse vaikuttaa siihen.

Kaivattu roolimalli

Naisten poliittisen edustautumisen suhteen Brasilia on Latinalaisen Amerikan häntäpäässä. Se sijoittuu huonosti jopa koko maailman mittakaavassa. Naisten osuus parlamentaarikoista on Brasiliassa ainoastaan 9,4 prosenttia. Henrique Mussoi uskoo tämän kuitenkin muuttuvan hiljalleen.

”Nyt kaikki tietävät, että myös nainen voi saavuttaa Brasilian vaikutusvaltaisimman aseman. Olen optimistinen ja uskon, että konkreettinen roolimalli menestyneestä naisesta on iso askel kohti lasikattojen särkemistä.”

Satu Ryynänen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 21.2.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi