Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Bolivia pitää päänsä ilmastoneuvotteluissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 14.2.2011

Bolivia pitää päänsä ilmastoneuvotteluissa

Bolivia tunnetaan kansainvälisissä ilmastokokouksissa äänekkäänä riitapukarina. Maan entinen ympäristöministeri René Orellana kävi Suomessa kertomassa, miksi näin on.

Bolivia jäi YK:n Cancúnin ilmastokokouksessa ainoaksi maaksi, joka kieltäytyi allekirjoittamasta kokouksen loppuasiakirjaa. Monien maiden mielestä asiakirja pelasti yskähtelevät ilmastoneuvottelut, Boliviaa taas pidettiin hankalana vastarannankiiskinä.

Rene Orellana, kuva: Teija LaaksoRené Orellanan mukaan ilmastokeskustelu kaipaa lisää tiedettä politiikan rinnalle. Kuva: Teija Laakso

Maan entinen ympäristöministeri René Orellana ei pyytele anteeksi Bolivian puolesta. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa mietitään hänen mukaansa liikaa poliittisia päämääriä ja jätetään syrjään tieteelliset perustelut.

“Politiikan hintaa ei mitata sillä, kuinka moni maa hyväksyi asiakirjan, vaan sillä, kuinka paljon päätökset todella vaikuttavat planeettaan. Bolivia ei ole ongelma, vaan päätösten vaikutukset ovat”, Orellana sanoo.

Orellana oli Bolivian virallisen delegaation jäsen Cancúnin ilmastokokouksessa viime joulukuussa sekä Kööpenhaminan kokouksessa vuonna 2009. Hän vieraili Helsingissä ilmastonmuutosta käsitelleessä kehitystutkimuksen konferenssissa.

Ilmastorahastolle kritiikkiä

Orellanan mukaan Cancúnin ongelmana oli sekä asiakirjan hätäinen hyväksyntä että sen sisältö. Dokumentti nuijittiin läpi viimeisenä kokouspäivänä ja aiemmin noudatetusta yksimielisyyden periaatteesta luovuttiin, kun Bolivia jatkoi yksin vastustustaan.

Orellanan mukaan suurin ongelma on, että Cancúnissa ja Kööpenhaminassa ei asetettu riittävän kunnianhimoisia eikä sitovia päästövähennysvelvoitteita.

Periaatteessa maapallon lämpeneminen aiotaan rajata kahteen asteeseen, mutta tämänhetkiset vapaaehtoiset sitoumukset eivät tutkijoidenkaan mukaan siihen riitä. Seurauksena lämpötila voi nousta tällä vuosisadalla jopa neljällä asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

“Emme halunneet ottaa sitä riskiä”, Orellana sanoo.

Boliviaa hiertää myös Cancúnin kokouksen päätös perustaa rikkaiden maiden rahoittama ilmastorahasto, jonka avulla köyhät maat voivat ehkäistä ja torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Rahan saamiseksi kehitysmaiden on kuitenkin ryhdyttävä “merkittäviin toimiin” ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Bolivia tulkitsee pykälän niin, että teollisuusmaat puuttuvat kehitysmaiden ilmastohankkeisiin samalla, kun teollisuusmaiden omia ilmastotoimia ei arvioida lainkaan.

“Kuka määrittelee, mikä on merkittävää? Jos toimemme eivät ole riittävän merkittäviä, jäämmekö ilman tukea?” Orellana ihmettelee.

Bolivian presidentti Evo Morales, kuva: Ian MacKenzie / FlickrBolivian presidentti Evo Morales (keskellä) tunnetaan tiukoista kannanotoistaan. Cancúnin ilmastokokouksessa hän julisti maapallon olevan matkalla kohti ekologista itsemurhaa. Kuva: Ian MacKenzie / Flickr.com, cc 2.0

Uusi filosofia

Bolivian omiin ilmastovaatimuksiin kuuluu muun muassa teollisuusmaiden päästöjen vähentäminen 50 prosentilla sekä ilmaston lämpenemisen pitäminen yhdessä asteessa.

Radikaaleja vaatimuksia tehostaa vahvan vasemmistolainen presidentti Evo Morales, joka suomii usein kovin sanoin länsimaista uskoa talouskasvuun ja korostaa harmoniassa elämistä äiti Maan kanssa.

Orellana on sovittelevampi. Hän kehuu esimerkiksi EU:n 20–30 prosentin päästövähennystavoitteita ja yrityksiä korvata fossiiliset polttoaineet. Hänen mukaansa Bolivian tavoitteena ei ole hypätä ilmastoasioissa äärimmäisyydestä toiseen.

“Tarvitaan syvällisempää keskustelua ja kunnianhimoisempia päästövähennyssitoumuksia. Keskustelun pitää olla tieteellistä, ei vain poliittista.”

Bolivian oma avaus keskusteluun oli viime keväänä pidetty Cochabamban vaihtoehtoinen ilmastokokous, johon osallistui muun muassa kansalaisyhteiskunnan ja alkuperäiskansojen edustajia sekä tutkijoita. 

Kokous päätyi muun muassa vaatimaan kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamista. Vaikka kokouksella ei ollut vaikutusta viralliseen neuvotteluprosessiin, Orellanan mukaan sillä oli silti merkitystä keskustelunavaajana.

“Kokous kutsui kaikki maailman ihmiset ja liikkeet ajattelemaan maailmaa eri tavalla. Kehitys pitää nähdä uuden filosofian kautta. Ajattelutavat voivat muuttua.”

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.2.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi