Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Lapsikauppa rehottaa Haitissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.1.2011

Lapsikauppa rehottaa Haitissa

Suurin ongelma on maan sisäinen lapsikauppa, joka saattaa ulospäin näyttää normaalilta adoptiolta.

Kun vuosi sitten 12. tammikuutta maanjäristys runteli Haitia, maailmaa kuohutti tieto, että lapsikauppiaat olivat liikkeellä käyttäen kaaosta hyväkseen. Yhdysvaltalaisen uskonnollisen järjestön autosta löydettiin Dominikaanisen tasavallan rajalla 33 lasta, joita järjestö väitti orvoiksi. Pian kävi ilmi, että lapsilla ei ollut passeja ja useiden vanhemmat olivat elossa.

Haitilaislapsia maanjäristyksen jälkeen rakennetussa väliaikaisessa koulussa. Kuva: Auli LeskinenHaitilaislapsia maanjäristyksen jälkeen rakennetussa väliaikaisessa koulussa. Kuva: Auli Leskinen

He olivat luovuttaneet lapsensa järjestölle toivoen, että lapsi pääsisi pois köyhyydestä. Helmikuussa kymmentä sieppaajaa vastaan nostettiin Haitissa syytteet.  

Yhdeksän miljoonan asukkaan Haitissa maanjäristyksen suorina uhreina oli arviolta 1,26 miljoonaa lasta, joista 700 000 kouluikäisiä. Lastensuojelujärjestöt UNICEFin johdolla ovat koko viime vuoden etsineet orvoiksi jääneitä ja vanhempansa kadottaneita lapsia.

Löydetyt lapset sijoitettiin järistyksen jälkeen väliaikaisiin orpokoteihin ja lapsileireihin, muun muassa SOS-lapsikyliin. Niistä käsin heille on pyritty löytämään luotettava perhemajoitus, kunnes omat vanhemmat tai sukulaiset löytyvät.  

Koulu on lapsen turvaverkko

Paras tapa suojata ilman huoltajaa jäänyttä lasta ihmiskaupalta on rakentaa hänen ympärilleen suojaverkko. Tällainen suojaverkko on lapsen elämässä pysyvä, turvallinen aikuinen ja esimerkiksi koulu.

”Maanjäristyksen jälkeen lasten sieppauksista Haitissa kohistiin paljon, mutta suurempi ongelma Haitissa on maansisäinen lapsikauppa. Haitissa lapsia myydään ja kuljetetaan alueelta toiselle. Port-au-Princen ohella maan toiseksi suurin kaupunki Cap Haitien on lapsikaupassa merkittävä kohde, sillä etelää vauraamman pohjoisrannikkon turismi luo potentiaalisia paikkoja piilotella lapsia”, kertoo Port-au-Princessä kansainvälisen lastensuojelujärjestön Planin lastensuojelujohtaja, nepalilainen Anil Raguvanshi.

”Kuten ihmiskauppaa yleensä, lapsikauppaa on vaikea tunnistaa. Päällepäin näyttää, että lapsi on adoptoitu tai annettu hoitoon. Tosiasiassa lapsi on voitu antaa ruokaa, koulutusta ja asuntoa vastaan palvelijaksi. Kotiorjana pidetty lapsi ei pääse kouluun eikä leikkimään. Lisäksi Haitissa siedetään liikaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.”

Haitilaistytöt kävelevät tiellä, jonka viereen on kohonnut maanjäristyksessä kotinsa menettäneiden telttaleiri. Kuva: Auli LeskinenHaitilaistytöt kävelevät tiellä, jonka viereen on kohonnut maanjäristyksessä kotinsa menettäneiden telttaleiri. Kuva: Auli Leskinen

Vuosittain maailmassa lapsikaupan uhriksi joutuu 1,2 miljoonaa lasta. Lapsikauppaa on kaikki alle 18-vuotiaiden kuljettaminen ja siirtäminen riistotarkoituksessa, kuten laiton adoptio, pakkoavioliitto, elinkauppa, lapsiprostituutio ja pakkotyö.

”Lapsien luovuttaminen tuttaville apulaisiksi ruokaa vastaan on tavallista, eikä sitä mielletä lapsikaupaksi, vaikka sitä se on. Lapsikauppa on kriminalisoitu sekä kansainvälisin että paikallisin laein useissa maissa, mutta Haitin lainsäädännössä on aukko. Ihmiskaupan kriminalisointi edellyttää, että valtio allekirjoittaa YK.n lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta”, toteaa puolestaan lasten suojeluun erikoistunut lakimies Emmanuel Lacroix.

Väliaikainen koulu kolmessa kuukaudessa

Kotinsa menettäneiden telttaleireillä asuu yhä 1,3 miljoonaa haitilaista. Leirejä on joka puolella pääkaupunkia, katujen varsilla, puistoissa, takapihoilla, hautausmailla ja vastapäätä luhistunutta presidentinpalatsia, jota ei ole purettu eikä jälleenrakennettu.

Paljon on saatu aikaankin. Satoja tuhansia lapsia on rokotettu ja suuri osa kotinsa menettäneistä lapsista on sijoitettu väliaikaisiin kouluihin. Leireillä jaettava vesi on puhdasta ja suurimmilla leireillä on terveydenhuoltopalvelut.

Kaikki Haitin lapset eivät silti pääse kouluun. 80 prosenttia kouluista on yksityisiä. Koulumatkat ja -maksut estävät monien koulunkäynnin. Kaikkiaan järistys tuhosi 1 300 oppilaitosta. Väliaikaisen koulun rakentaminen kestää kolmisen kuukautta ja koulun käyttöikä on 15 vuotta.

Koulutukseen varoja suuntaavat järjestöt odottavat, että Haitin opetusministeriö onnistuisi laatimaan tuona aikana yleisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman, jota Haitissa ei vielä ole.

Turvattomuus kasvanut leireillä

Haitin jälleenrakennusrahasto HRF ei halua rakennuttaa kouluja väliaikaisleireille, sillä ihmisten ei haluta jäävän leireille pysyvästi. Niissä kurjuus kärjistyy ja on vaara, että syntyy hätäavulla eläviä slummeja. Viime vuoden toisella puoliskolla turvattomuus leireissä kasvoi, kun rikollisjengit onnistuivat soluttautumaan leireihin.

Tällä hetkellä Haitin lastensuojelun kiireellisin tehtävä onkin lisätä leirien turvallisuutta. Viime kuukausina väkivalta ja myös lapsiin kohdistuvat raiskaukset leireillä ovat lisääntyneet. Leirin turvallisuudesta vastaavat YK-sotilaat, mutta heihin ei aina luoteta. YK:n maine tärveltyi pahoin sen jälkeen, kun kolerabakteerin todettiin saapuneen Haitiin Yk-joukkojen mukana.

Auli Leskinen

Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa ja parhaillaan vierailevana tutkijana Texasissa. Hän vieraili Haitissa marraskuussa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 19.1.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi