Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Miljoona malariaverkkoa Sierra Leonen koteihin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.1.2011

Miljoona malariaverkkoa Sierra Leonen koteihin

Pieni malariasääski on länsiafrikkalaisen Sierra Leonen lasten suurin terveysriski.

Sierraleonelaisille jaettiin joulukuussa miljoona Britannian valtion lahjoittamaa hyönteissuojattua malariaverkkoa, niin että jokaiseen kotiin saadaan ainakin yksi uusi verkko.

Britannian kehitysasioista vastaava ministeri Stephen O´Brien ilmoitti lahjoituksesta vieraillessaan Sierra Leonen toiseksi suurimman kaupungin Bon valtionsairaalassa heinäkuussa 2010.

Sääsken levittämä malaria aiheuttaa maassa joka neljännen kuoleman. Huhtikuussa Sierra Leonessa säädettiin maksuton terveydenhoito odottaville äideille, alle viisivuotiaille lapsille ja heidän äideilleen. Pääosin Japanin rahoittaman uudistuksen yksi päätavoite on ehkäistä malarian aiheuttamat lasten kuolemat ja muutenkin vähentää korkeaa lapsikuolleisuutta.

Lukutaitopiireissä pohditaan malarianehkäisyä

Suomen Pakolaisavun tukemissa aikuisten lukutaitopiireissä Eteläisen maakunnan kylissä käsitellään koko kylälle tärkeitä asioita kuten malarianehkäisyä. Yhdessä lukutaitopiirissä on yleensä 25 aikuista. Kaikkiaan piirejä on yli 260, joten ne vaikuttavat tuhansiin sierraleonelaisiin.

Suomen Pakolaisavun tukemissa lukupiireissä opitaan lukemisen ja laskemisen lisäksi yhteisölle tärkeitä asioita kuten malarian ehkäisyä. Kuva: Natalia BaerSuomen Pakolaisavun tukemissa lukupiireissä opitaan lukemisen ja laskemisen lisäksi yhteisölle tärkeitä asioita kuten malarian ehkäisyä. Kuva: Natalia Baer

Marraskuun aamuna Jayahunin kylän kaksi lukutaitopiiriä on kokoontunut auringon noustua. Kylä sijaitsee kuoppaisen tien ja parin tunnin - noin 40 kilometrin - ajomatkan päässä Bon kaupungista.

 Molemmissa lukutaitopiirissä opiskellaan ensin yhteenlaskua ja sanojen kirjoittamista. Piirejä ohjaavat kyläkoulun johtaja Claude Lassayo ja Mathew Juba, joka on käynyt kuusi vuotta koulua.

Ohjaaja kirjoittaa taululle englanniksi kysymyksen ”Mikä on malaria”. Piiriläiset ryhtyvät puhumaan innostuneesti keskenään. Ohjaaja kirjoittaa edelleen, että malariaa aiheuttaa naispuolinen malariahyttynen. Lukutaitopiiriläiset toistavat opettajan perässä.

Piiriläiset kirjoittavat liitutauluilleen, että kun hyttynen pistää niin se tartuttaa malarian. Sitten kaikki lukevat yhdessä taululta ja taputtavat käsiään. Seuraavaksi ohjaaja kirjoittaa taululle ”Miten malariaa ehkäistään”.

Vettä ei saa seisottaa                   

Piiriläiset pohtivat asiaa keskenään. Tovin kuluttua ohjaaja kirjoittaa, että malariahyttynen viihtyy seisovassa vedessä. Siksi vettä ei pidä seisottaa kookospähkinän kuoressa. Myös ympäristö on pidettävä siistinä.

Ohjaaja painottaa, että erityisen tärkeää suojautumisen kannalta on nukkua malariaverkon alla. Hän antaa vielä ohjeet pyykinkuivattamiseen naruilla tai telineillä. Perinteisesti kylissä pyykit on levitetty maahan kuivumaan.

Joku lukee ääneen taululle kirjoitetut tekstit.  Jotta asia jää varmasti kaikille mieleen, toteutetaan vielä pieni roolileikki. Kaksi miestä menee eteen ja toinen asettuu nukkumaan kuvitellun malariaverkon alle, toinen ilman sitä.

Yksi lukutaitopiiriläinen saa esittää malariahyttystä. Kun hyttynen ei lukuisista yrityksistä huolimatta löydä pääsyä verkon alla nukkuvan iholle, se ampaisee pistämään ilman verkkoa nukkunutta miestä. Katsojilla on hauskaa.

Malariateeman käsittely vaikuttaa niin perusteelliselta, että uskoisi kaikkien ymmärtäneen malariaverkon käytön merkityksen. Kun piiriläisiltä kysytään lopuksi, kuinka moni käyttää jo nyt malariaverkkoa, noin puolet nostaa kätensä.

Hyttysverkko puuttuu vielä monesta kodista

Malariaverkot maksavat muutaman euron, mutta sekin on liikaa monelle tavalliselle sierraleonelaiselle, jonka tulot ovat ehkä vain muutama kymmenen euroa kuukaudessa.  Tilastojen mukaan Sierra Leonessa onkin vain 0,6 verkkoa taloutta kohti.

Odottavien äitien ja pienten lasten pitää nukkua hyönteissuojatun malariaverkon alla. Verkko on halpa keino torjua vaarallista tautia. Kuva: Natalia BaerOdottavien äitien ja pienten lasten pitää nukkua hyönteissuojatun malariaverkon alla. Verkko on halpa keino torjua vaarallista tautia. Betty Shiftles nukkuu verkon alla Yayahunin kylässä. Kuva: Natalia Baer

Verkkoja on 40 prosentissa talouksista, ja kodeista vain 26 prosentilla on enemmän kuin yksi verkko, vaikka lapsia on keskimäärin kuusi. Vuodesta 2002 lähtien on Unicefin ja Euroopan unionin tuella jaettu yli 400 000 malariaverkkoa.

Lasten uskotaan saavan immuniteetin malariaa vasta viiteen ikävuoteen mennessä. Kuitenkin pienistä lapsista ja odottavista äideistä alle 30 prosenttia nukkuu hyönteissuojatun verkon alla. Lasten suojaaminen tartunnalta vaikuttaa myös heidän tulevaan koulunkäyntiinsä, kun malarian aiheuttamat poissaolot vähenevät.

Bon alueella kaksi verkkoa joka kotiin

Verkkoja jaettaessa annetaan samalla tietoa siitä, miten malariaa ehkäistään ja lääkitään. Unicef on maksuttoman terveydenhoitouudistuksen jälkeen jakanut lääkkeitä maan sairaaloihin ja terveysasemille, joilla on ollut suuri pula myös malarialääkkeistä.

 Kampanjan kansalliset ohjaajat ovat kouluttaneet kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisia, jotka hoitavat varsinaisen malariaverkkojen jakelun kylien ja kaupunkien talouksiin.

Kampanja on tarkoituksella ajoitettu vähiten kuumaan aikaan eli loppuvuoteen, jolloin ihmisten on helpompi asettua nukkumaan verkon suojaan. Jakajat käyvät vielä jonkin ajan kuluttua tarkastamassa, että verkot on asennettu.

Bon alueella on lähes puoli miljoonaa asukasta. Heille on jaossa 80 000 malariaverkkoa. Alueen terveyshallinnon virkailija Mohamed A. Banguran mukaan tarkoitus on jakaa keskimäärin kaksi verkkoa jokaiseen talouteen. Näin lasketaan kolmen lapsen pääsevän nukkumaan saman verkon alle.

Mervi Viteli-Hietanen

Kirjoittaja on lääketieteen toimittaja, joka vieraili Sierra Leonessa ulkoministeriön toimittaja-apurahan turvin syksyllä 2010.

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 13.1.2011


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi